Uusittu salitreeni #1

Heippa hei!

Tänään on ollut pasmat sekaisin koko päivän, ihan aamusta asti ja olin vielä tunti sitten ihan varma, etten saa tänään enää tästä päästä irti minkäänlaista postausta. Olo on tosi epämukava ja huonovointinen ja ajatus kulkee yhtä hyvin kuin suuret molekyylit elektroforeesissa (heh heh, eli hyvin hitaasti). Syy tähän on ihan ilmeinen, kun kurkistaa ruokapäiväkirjaan: kuuden tunnin pausseja ruokailujen välillä, salitreeni ilman hiilarilatausta ja siihen päälle tyhmänä menin huitasemaan tunnin lenkin vastatuuleen ja suurimmaksi osaksi ylämäkeen. Kello kahdeksalta illalla pääsin sitten kiinni päivälliseen ja siihen asti kilokaloreita oli tainnut kertyä hurjat 800. Onko sitten mikään ihmekkään, kun treeni luistaa tavallista huonommin ja jalat tuntuvat lenkin aikana betoniharkoilta. Nämä päivät vaan ovat niitä raastavimpia, kun tuntuu, ettei mitään ehdi tekemään ja sitä sitten päättää ottaa sen ajan siitä kaikkein viimeisimmästä vaihtoehdosta, ruokailuista. Olenpa taas yhtä asiaa viisaampi ja nyt kokemuksen syvällä rintaäänellä tiedän, miksi ruokailuja EI saa laiminlyödä tällaisena päivänä. Uusi yritys huomenna.

10 punnerrusta(ko)

Alunperin olin ajatellut postata tänään illalla yhteistyöpäivityksen, mutta nyt saatte odottaa sitä huomiseen. Olen nimittäin suorittanut tänään yhden motivoivimmista salitreeneistä ikinä. Noudatin Johanin käskyä ja päätin tällä viikolla tehdä salilla maksimeita. Lisäksi pilkottiin Markuksen kanssa treeniohjelmani entistä pienempiin palasiin, sillä näillä treeneillä aikaa salilla kuluu jo yli sen suositellun eli melkein 1½ tuntia. Tänään olivat siis vuorossa selkä ja takaolkapäät. 

Selkä tehtiin tällaisilla sarjoilla:

ylätalja taakse: 3 x 6 toistoa 

ylätalja rusetilla: 3 x 6 toistoa

kulmasoutu: 3 x 6 toistoa

maastaveto: 3 x 5 toistoa

Takaolkapäät tehtiin vielä tällä sarjalla:

vipunosto taakse: 4 x 12 toistoa

Ennen joka liikettä lämmittelimme pienillä painoilla kerran 10-12 toistoa, jotta lihakset saivat vähän tuntumaa tulevasta.

Selkäosuus oli tiukka. Alkuun joka välissä kyselin Markukselta, että onko pakko pitää taukoa ja voisiko tässä välissä tehdä vaikka askelkyykkyjä tai jotain muuta, mikä saisi hien nousemaan pintaan. Näin jälkeen päin on pakko hörähtää, koska hiki alkoi kyllä pukata samaa tahtia, kun naaman väri alkoi muuttua luumun punaiseksi. Kyllä noissa sarjoissa sai kyllä pistää itsensä peliin ja painot osuivat ainakin oikeaan, koska seitsemättä toistoa tai mavessa kuudetta toistoa oli aivan turha toivoa edes unissaan. Ja minäkin sain ensimmäistä kertaa elämässäni otsasuonen sykkimään aikamoiseen tahtiin. Ei tehnyt kyllä enää mieli askelkyykätä yhtään ja taukojen pituudestakaan ei tullut valitettua! Nyt jo muutama tunti treenin jälkeen sen vaikutuksen alkaa tuntea ja huominen aamu voi olla aika nannaa!

Takaolkapäitä oli jotenkin tosi tyhmää yrittää tehdä maksimeina, joten päätin kuitenkin pumpata ne ihan normaalista hiukan pienemillä painoilla ja sain silti aikaan miljoonan dollarin polton lihakseen. Olen kovapäinen ja tiedän sen. 

Salitreenin jälkeen olin kuitenkin sitä mieltä, etten ollut saanut muka tarpeeksi tehoja irti, mikä oli tietenkin paska puhetta. Tyhmänä tyttönä siis lähdin lenkille. Vastatuuleen. Suurimmaksi osaksi ylämäkeen. Oliko fiksua? No ei ollut ei. Nyt on sitten tuloksena sika kipeät pohkeet ja vähän ehkä kylmettynyt olo, koska tuuli oli aika raaka ja ilma ei muutenkaan ollut kovin lämmin. Yritin kovasti venytellä ja ottaa lämpimän suihkun, joten toivottavasti en huomenna itke verta noustessani ensimmäistä kertaa seisomaan.

Nyt on tankattu sekä hiilareita ja prodea monessa muodossa kroppaan ja toivotaan, ettei tämä seesteisyyden temppeli nyt ottanut kovin pahasti nokkiinsa.

Hyvää yötä, jatketaan loputonta työtä,

-Viivi