Munakasmuffinit

Heippa!

Viikonloppuna sen päätin. Nyt otetaan taas treenaaminen ja syöminen tosissaan, eikä vain vähän sinne päin. Tähän asti kunnollista syömistä on kestänyt aina iltaan saakka, jolloin olenkin sitten yleensä onnistunut räjäyttämään potin. Ja kunnolla. Milloin maapähkinävoilla ja riisikakuilla, milloin säkillä irtokarkkeja ja milloin vain jollain muulla herkulla, jota joulusta on jäänyt nurkkiin pyörimään. Kaiken huippu oli viime torstai-ilta, kun tarkoituksenani oli lähteä viettämään huikeaa iltaa kavereiden kanssa Back to School - bileisiin, mutta onnistuin viinaövereiden sijaan vetämään sipsi-, karkki-, keksi- ja pullaöverit. Siinä sitten oksennus kurkussa lähdin klo 23 aikaan polkemaan kotiin. Kyllä. Selvinpäin ja sokeri-/herkkuhumalassa. Terveisin Viivi 24v.

Siispä viikonlopun aikana järjestelin asiat siihen kuntoon, että pystyin tekemään viikon jokaiselle päivälle valmiit ruoka-annokset, jotka pakkasin jääkaappiin odottamaan ruoka-aikoja. Olen usein sortunut skippaamaan kunnon lounaan tai päivällisen, koska olen ollut liian väsynyt tai nälkäinen tehdäkseni ruokaa. Lounaan on korvannut monesti jogurtti ja päivällisen jonkun sortin pikamunakas. Ei kovin ravitsevaa tai maittavaa. Siitä kaikesta onkin sitten usein seurannut illan mielialasyöminen ja honttaaminen. Siksi siis paljon pakastepurkkeja Ikeasta ja ruokaa valmiiksi. 

Ainakin toistaiseksi tämä kaikki hulluus on toiminut kuin rasvattu salama, verensokeri on pysynyt tasaisena ja päivän aikana on tullut syötyä vain yksi välipala, joka sekin on pysynyt terveellisenä, poikkeuksetta. Aloitin tämän säntillisen syömisen jo sunnuntaina, joten päiviä on nyt takana kolme. 

Aamupalan olen tavallisesti tahtonut tehdä aamulla alkutekijöistään, mutta Pinterestissä törmäsin näppärään proteiinipitoiseen aamiaisvaihtoehtoon, jonka pystyy tekemään jo etukäteen valmiiksi. Aamulla saattaisi voida siis nukkua 10 minuuttia pidempään?! Pakko testata! Kyseessä ovat munakkaat, jotka toteutetaan muffinivuuassa kinkkuviipaletta muffinssivuokana käyttäen. Helppoja ja herkullisia, muuta en voi sanoa! Suosittelen testaamaan ja helpottamaan omaa arkea, varsinkin, jos aamupalalla on taipumus jäädä kaappiin eikä päätyä kitusista alas!

Tarvitset:

1 punasipuli

1 iso paprika, värillä ei ole väliä

½ prk (n. 100 g) fetaa, 10 % rasvaa

9 kananmunaa

70 g ruokakermaa, kevyt ja paksu

suolaa

pippuria

n. 160 g (12 siivua) voileipäkinkkua

Tee näin:

1. Kuutioi sipuli, paprika ja feta pieneksi kuutioksi. Mitä pienempää kuutiota, sitä parempi.

2. Vatkaa munat ja ruokakerma kevyesti sekaisin. Mausta suolalla ja pippurilla. Älä suolaa liikaa, koska kinkussa ja fetassa on jo valmiiksi sitä!

3. Levitä kinkkusiivut muffinipellin kuoppiin. Lusikoi kinkun päälle punasipuli-paprika-feta - seosta. Täytä kupit lopuksi munakasmassalla. Jätä kuoppiin hieman kohoamisvaraa, sillä kananmuna kohoaa paistuessaan.

4. Paista kananmunamuffinit uunin alatasolla 175 asteessa n. 20-25 minuuttia. Tarkkaile tosin muffinejasi, sillä uuneissa ja niiden tehoissa on valtavasti eroja!

5. Nauti lämpimänä tai jäähdytä ja lämmitä aamupalaksi!

Energiaa näistä söpöläisistä löytyy 97 kcal/100g ja proteiinia hulppeat 9,4 grammaa sataa grammaa kohden. Painoa yhdellä munakasmuffinilla on n. 60 grammaa. Jos siis aamulla syö suositellun kokoisen aamupalan (n. 300 kcal), saa näitä muffineja pistellä poskeensa n. 5 kappaletta! Proteiiniakin suositellaan syötävän aamuisin vähintään 20 grammaa, mikä täyttyisi tästä määrästä muffineja (yht. n. 28 grammaa). Tästä siis hyvä vinkki tuleviin aamuihin!

Viivi 

Juuri nyt.

Heippa!

Toimiva Keho - valmennuksen hyvinvointikalenterissa oli tässä pari päivää sitten tehtävänä välttää 24 tunnin ajan negatiivisia asioita ja etsiä tapahtuneista asioista jotain positiivista. Tästä innostuneena koin suurta tarvetta tulla tänne blogin puolellekin hehkuttamaan tämän hetkistä hyvää oloani ja jakamaan arjen pieniä iloja teidän kanssanne!

Tällä hetkellä minut tekevät onnelliseksi...

...ihanan rentouttava ja raukea fiilis joogatunnin jälkeen.

...uudet rauhallisemmat treenimuodot, jooga, venyttely ja trigger point.

...iso kulho tyrnimuroja ja jättimäinen Honey Crunch omppu.

...rauhallinen keskiviikkoilta ja tuleva perjantainen vapaapäivä.

...hyvä olo omasta kropasta, omissa nahoissa on hyvä olla.

...kauniit talviset ilmat, vaikka lämpimiä ja liukkaita ovatkin.

...hyvin alkanut lukukausi mielenkiintoisine luentoineen.

...ihanat ja uskolliset ystävät, jotka ovat aivan korvaamattomia.

...vapaapäivät töistä, vaikka opiskellessa kuluvatkin.

...Markus.

...terveenä oleminen.

...Valehtelevat viettelijät, Criminal Minds ja MasterChef Australia.

...Lääkärilehti ja Duodecim-lehden uusimmat numerot.

Lieneekö listassa myös syitä, jotka ovat viime viikkojen aikana saaneet hiuksetkin pikkuhiljaa pysymään päässä!

Positiivista ja stressitöntä loppuviikkoa kaikille! Käykääpä vaikka joogassa, se kirkastaa ja rauhoittaa kivasti mieltä.

Viivi

HIljaisuus on myöntymisen merkki

Heippa!

Blogi on jälleen ollut hiljainen pääasiassa koulun alkamisen ja opiskelumotivaation seurauksena. Innostuin kovasti alkaneesta biokemian kurssista, minkä takia olen viettänyt melkein kaikki päivät biokemian kirjaa lukien ja opiskeltuja asioita kerraten. Iltaisin olenkin sitten ollut niin puhki, etten ole saanut enää kirjoitetuksi. Viikonloppuna taas oli niin tylsää ja hiljaista, ettei ollut motivaatiota ja energiaa tarttua tuumasta toimeen ja turinoida blogiin jotakin yleishyödyllistä (tiedä sitten, miten tämäkin oikeasti on mahdollista...).

Ajattelin taas siis aloitella tämän kirjoittamisen uudestaan vähän kuulumisia kertoen, koska tästä olen ennenkin ammentanut kirjoittelumotivaatiota kaiken kiireen keskelle. Kirjoittelemista odottavia juttuja on tosin tarjolla, joten eiköhän tämä hiljaisuus tästä vielä voitoksi muutu!

Koulu tosiaan alkoi keskiviikkona 7.1 ja sen jälkeen onkin posotettu menemään enemmän tai vähemmän kovalla tahdilla. Tässä kun taas mainitsen käyväni koulussa klo 8-12 joku tuhahtaa todeten, ettei tuo mitään kunnollista koulunkäyntiä ole nähnytkään. Näin minäkin luulin, kunnes tajusin kotiin matkaavaan työmäärän laajuuden. Luennoilla opetetut asiat kun opetetaan koulussa suurinpiirtein ja se suurin työ sitten tehdäänkin kotona. Joten. Kun minä silloin kahdentoista pintaan saavun kotiin, syön ja asetan kirjan ja läppärin mukavasti eteeni ja jatkan opiskelua sinne neljään tai viiteen asti. Viikonloppukin meni ihan mukavasti viime viikon luentoja kertaillessa ja kirjaa lukiessa... Sisäistäminen onkin sitten taas asia erikseen ja se on vielä joululoman jäljiltä hiukan ruosteessa.

Vuoden vaihteessa päätin alkaa taas elää normaalisti ja terveellisesti ja päätöksessäni olen myös suurinpiirtein pysynyt. Koska olen jo enemmän tai vähemmän tyytyväinen siihen, miltä kroppani nykypäivänä näyttää, en jaksa niuhottaa herkkujen syömisestä viikonloppuisin. Nytkin viikonloppuna tuli syötyä jos jonkinmoista herkkua, mikä tosin oli ehkä ihan sallittua, koska syntymäpäiväni sattui osumaan sunnuntaille! Nyt jaksan taas olla koko viikon nätisti ja syödä terveellisesti. Leipojan jauhopeukaloni ovat tosin kärsineet tästä ratkaisusta jonkin verran, mutta päätin alkaa jälleen testailemaan niitä vähän terveellisempien herkkujen reseptejä. Joulun alla pelkkää voita, jauhoa ja sokeria ja nyt uuden vuoden kunniaksi kaikkea ilman edellämainittuja aineksia? Jatkuukohan tämä näin koko loppuelämän ajan? :-D

Treenaamaankin olen vuoden alun jälkeen ehtinyt ihan kivasti, vaikka salitreeni onkin muodostanut noista treenikerroista vain pienen murto-osan. Päätin nimittäin ottaa itseäni niskasta kiinni ja aloittaa rähinätreenin lisäksi joitain rauhallisempia urheilumuotoja. Tuumasta toimeen ja viime viikon keskiviikkona kävin elämäni ensimmäisellä joogatunnilla, joka tuntui heti siltä kadonneelta ja puuttuneelta jutulta, jota olen kaivannut elämääni! Eilen kävimme Markuksen kanssa Trigger Point-tunnilla, joka paremmin Foam Roller-tuntinakin tunnetaan. Voi sitä ilonpäivää, kun venyvyys kasvoi tuon 30 minuutin aikana useita, useita senttejä! Nyt tosin lihakset ovat todella jumissa ja aivan tautisen kipeät, mutta ensi viikolla olen ainakin itse menossa jälleen rullailemaan! Olen patistanut itseni myös venyttelemään kaikkien treenisessioiden jälkeen ja sunnuntaina venyttelin jopa televisiota katsellessa, ihan vapaaehtoisesti vielä kaiken lisäksi! Pakko myöntää, että vuoden venyttelemättömyys on todellakin tehnyt tehtävänsä ja tunnelin päässä ei näy vielä minkäänlaista valoa. Trigger Point toimi tosin huumeen lailla ja sai minut hetkellisesi venymään, kuten hyvinä vanhoina aikoina. Samalla se sai haluamaan lisää tuota pikaisen ja halutun lopputuloksen aikaansaajaa eli Trigger Point-tuntia itsessään!

Tadaa! Joulun aikana kerätyt kilot kivasti koristavat kaiken ylimääräisen nesteen kanssa tätä kroppaa. Kuva on heti 1.1 otettu, joten nesteen aiheuttama pöhöttyminen on jo onneksi hävinnyt! :-D

Jotta urheilu ei näinä kauniina talvipäivinä rajoittuisi pelkästään sisätiloihin, kävimme Markuksen kanssa terottamassa luistimemme ja olemmekin sen jälkeen käyneet jo pariin kertaan testaamassa tuossa parin sadan metrin päässä sijaitsevaa luistelumatoa, joka on ollut jäädytettynä vissiin aina marraskuun alusta asti. Matka ei ole pitkä ja luistelu on taas todettu todella kivaksi urheilumuodoksi, joten sinne aiomme vielä ennen kevään tuloa matkata moneen kertaan! Omat luistimeni tosin ainakin näin aluksi ovat vähän hiertäneet oikean jalan sisemmän malleolin (se möykky siinä nilkan sisäpuolella) alle aikamoisen rakon nyt molemmilla kerroilla. Onneksi kaapista löytyvä aloe vera tai ainakin sen aiheuttama plasebo-vaikutus on saanut nuo rakot paranemaan ihan ennätysnopeasti!

Sunnuntaina tosiaan "juhlin" synttäreitäni täällä kotona Markuksen kanssa kämppää siivoten ja joulutavaroita pois keräillen. Nyt on asunto taas niin kamalan arkisen ja pimeän näköinen, kun kaikki ihanat jouluvalot ja kynttilät on kerätty odottelemaan taas seuraavaa joulua. Olohuoneessakin alkoi kummasti kaikua, kun keräsimme joulukuusen ja kaikki muut härpäkkeet pois. Voisipa joulunaika jatkua edes hiukan pidempään.. Sunnuntaina opiskelimme kumpikin myös muutaman tunnin ajan, minkä jälkeen aloimme suunnitella jotain synttäritekemistä. Päätimme kuitenkin rahaa säästääksemme jäädä kotiin ja skipata ulkona syömisen. En ollut myöskään jaksanut alkaa itselleni leipoa kakkua, joten sitäkään emme sunnuntaina saaneet. Harmistuksissani päätin sitten alkaa paistaa lettuja. Kyllä. Ihan tavallisia lettuja sokerilla ja vehnäjauhoilla. Päälle iskin vielä kermavaahtoa ihan vain anarkismin merkiksi. Mutta voi luoja, kuinka hyviä nuo synttäriletut olivatkaan! Synttärilettuilujen jälkeen Markus teki minulle jalkahoidon, joka sisälsi Roosan tekemästä jalkakylpysuolasta tehdyn jalkakylvyn, jalkapohjien raspauksen ja rasvauksen sekä jalkahieronnan. Mmmmmmmm... ja tuli kyllä niin pilalle hemmoteltu olo, voin kertoa!

Nyt sitten eletäänkin jo seuraavaa kouluviikkoa sen ensimmäisen jälkeen ja tekemistä on vaikka kuinka! Siksipä hipsinkin jälleen kohti biokemian kirjaa ja Word:in muistiinpanoja, jos vaikka sitruunahappokierron välituotteen jäisivät tämän päivän päätteeksi entsyymeineen päivineen mielen perukoille!

Ihanaa viikkoa kaikille,

Viivi

Eka koulupäivä (vuonna 2015)

Heippa!

Niin se vaan taas kävi, että loma on muutamaa tuntia vaille taputeltuna. Itsellänihän tämä joululoma ei nyt kovin paljoa lomaa muistuttanut, sillä töitä tuli painettua sekä palkan että työtuntien puolesta jopa enemmän, kuin olin alunperin suunnitellut. Nyt tammikuussa tajusin myös, että Kela rankaisee näistä joulun ja tammikuun tunneista vielä loppuvuoden puolella opintotukien palauttamisen muodossa. Nyt taitaa siis olla aika kiristää kukkaron nyörit äärimmilleen ja vähentää työtunnit niin alas kuin mahdollista. Tyhmää tämä tällainen.

Huomenna siis kuitenkin palaa arki myös meidän asuntoomme, sillä molempien pitäisi ehtiä kouluun kello kahdeksaan mennessä. Harmi vaan, ettei meidän taloudessa ole joulukuun 16. päivän jälkeen herätty ennen kello yhdeksää. Aamuherätys saattaa ramaista siis tavallista enemmän. Sinne menivät siis kaikki ihanat aamut, joina sängyssä voi maata aina klo 11 saakka tuntematta sen suurempia tunnontuskia.

Huominen koulupäivä kello 8-16 ei myöskään kuulosta niin kovin houkuttelevalta, saatika sitten tämä loppuviikko kokonaisuudessaan sen koostuessa yhteensä kuudesta kahden tunnin luennosta ja yhdestä harjoitustyöinfosta. Minne katosivat ne kuuluisat pehmeät laskut koulutyöhön?! Viikonloppuna onkin sitten aikaa opiskella viikon aikana luennoituja biokemian asioita, sillä ensimmäinen opintojakso piiskaa opiskelemaan alusta loppuun täysillä välitenttien vaikuttaessa arvosanaan. Reilua, eikö?

Lomalla oli kivaa ja loman toivoisin myös jatkuvan edes viisi päivää pidempään. Ehkä seuraavalla lomalla osaan sitten jo lomaillakin muutaman extrapäivän kaiken työnteon lomassa. Nyt kuitenkin siirryn pakkaamaan koululaukkuni, lataan läppärin akun täyteen latinkiinsa ja siirryn sohvanpohjalle loikoilemaan loman viimeisiksi tunneiksi. Kyllä tästä hyvä kevät tulee, sellaiset vibat mulla on!

Welcome life! I've been missing you!

Ihanaa koulun alkua kaikille muillekin,

Viivi

Treenitammikuu alkakoon!

Heippa!

Uhkasin eilen lähteä blogiin kirjoittamisen jälkeen salille ja näin myös tein! Havaitsin Markuksen katseessa jopa pienen sohvan kaipuun, kun tomerasti ilmoitin, että nyt lähdetään salille. Tuota lausetta ei nimittäin viimeisen kuukauden aikana ole kovin moneen kertaan minun suustani kuultu. Nytkin salille lähteminen alkoi epäilyttämään siinä kassia pakatessa, sillä oloni ei ole viime päivinä ollut paras mahdollinen. Päätin kuitenkin lähteä salille kuluttamaan kaikkea patoutunutta ja syötyä energiaa selkäpäivän merkeissä.

Tiesin, että treeni tuntuisi varmasti takkuiselta ja niinhän siinä kävikin. Jouduin tiputtamaan painoja jonkin verran ja kulmasoudussa vielä tavallista pienemmillä painoillakin tunsin tekniikan hajoilevan. Tuntui kuitenkin todella hyvältä treenata ja varsinkin aloittaa uusi vuosi juuri treenaamalla. Salillekin olen jo ehtinyt kaivata useaan otteeseen, mutta väsymyksen, kipeilyn sekä koulu- ja työkiireiden takia kaikkea on ollut aivan mahdotonta mahduttaa elämään saatika löytää energiaa tuohon kaikkeen suorittamiseen. Uusi vuosi on kuitenkin hyvä aloittaa paremmalla asenteella, eikö?

Olemme Markuksen kanssa vielä kahden vaiheilla siitä, miten salitreenit tulisi jatkossa pätkiä, sillä en osaa yhtään sanoa, kuinka kauan jaksan olla yhtä energinen ja aikaansaava, kuin tällä hetkellä olen. Haluaisin jatkossa yhdistää myös yhden joogatunnin per viikko osaksi treeniohjelmaani, sillä viimeisen vuoden aikana olen onnistuneesti laistanut sekä kehonhuollosta että kevyemmästä treenaamisesta. Sopivasti Satsilla alkaa myös aloittelijoiden joogatunti kerran viikossa, joten ajoitus ei voisi olla tämän täydellisempi! Suunnittelin myös käyväni ainakin kertaalleen Foam Roller - tunnilla, jotta voin huoltaa kehoani silloin tällöin vaikka rullailemalla, jos venyttely alkaa kyllästyttää. Koska työt, koulu ja Markus kuuluvat keväänkin aikana arkeeni, en todennäköisesti pysty repimään itseäni viitenä päivänä viikossa salille. Jos jooga vie yhden treenipäivän viikossa, olemme jo alle neljässä salitreenissä, joten tiivistämistä ja suunnittelua riittää! Katsotaan, kuinka naisen käy!

Näin päivä jälkeen treenin voin kertoa, että joka paikka kolottaa juuri niinkuin melkein kuukauden tauon jälkeen kuuluukin. Nyt tuo tauko kaduttaa, mutta tavallaan saa minut haluamaan treenaamista ja tulosten aikaansaamista entistä palavammin. Eiliset kolme minuutin lankkua saivat myös keskivartaloni tautisen kipeäksi ja kuten kaikki varmaan tietävät, toinen päivä treenin jälkeen on tunnetusti ensimmäistä pahempi. Treeni näinä kipeinä päivinä auttaisi asiaa, mutta tiukkojen ja pitkien työpäivien takia sekään ei taida onnistua. Sunnuntaina sitten palaamme kokeilemaan, josko vuoden toinen treeni kulkisi tai ylipäänsä tuntuisi ensimmäistä paremmalta! Alkuviikko onkin sitten hyvä viettää töissä kokovartalokipsin tyyppisessä tilassa.

Hyvästi joulukuu 2014!

Ihanaa alkavaa viikonloppua ja alkavaa treenintäyteistä tammikuuta! Muistakaapa myös vilkaista facebookista kaksi tammikuussa toteutettavaa hyvinvointiin liittyvää haastetta: Tikis - sivuston Paremmas tikis 21 päivässä sekä Toimiva Keho - valmennuksen Tammikuun Hyvinvointikalenteri. Näistä jokainen voi ammentaa itselleen pieniä puuttuvia palasia omaan hyvinvointiinsa näin tammikuun kunniaksi!

Viivi

Uusi Vuosi 2015!

Hei ja ihanaa alkanutta vuotta!

Olemme palanneet takaisin Turkuun ja nyt on aika alkaa palailla myös takaisin arkirytmiin! Äsken ehdin jo päivittää kännykän kalenterini ja tutustua kevään luentoaikatauluun. Vielä ei onneksi ole aika paneutua luentoihin todenteolla, mutta pieni tietoisuus tulevasta on ihan hyväksi. Arkirutiineihin kuuluu myös tietysti kaiken turhan herkuttelun lopettaminen ja terveelliseen ruokarytmiin ja ruokatottumuksiin palaaminen. Siinä sitä onkin sitten tekemistä, sillä kaapit ja työtasot notkuvat edelleen jos jonkinmoista herkkua eikä kaikkea voi edes panna pakkaseen odottamaan herkkupäiviä.

Meillä uusi vuosi toivotettiin tervetulleeksi ensin töiden ja sitten hyvin pienimuotoisten ruokakekkereiden muodossa. Töissä oli eilen hiljaista, vaikka jouluaaton ja -päivän perusteella odotin jotain aivan muuta. Koko eilisen päivän aikana ei tainnut käydä edes yhtä monta potilasta kuin joulupäivänä, joten päivä oli kokonaisuudessaankin todella hiljainen. Työpäivän jälkeen olin kuitenkin todella naatti. Ärsyttikin vähän. Tai itseasiassa aika paljon. Hyvä fiilis uuteen vuoteen, jep jep. Kun ystävät kuitenkin pian saapuivat, alkoi fiiliskin pikkuhiljaa nousta!

Aloittelimme illan sipsikulhoja tyhjentäen ja erilaisia dippejä maistellen. Kun olimme kaikki neljä koolla, korkkasimme Saksasta tuliaisina tuomamme skumppapullon ja kilistelimme vuoden viimeisellä päivälle ja samalla vuoden viimeisille ruokatreffeille. Aloimme leikellä salaattitarpeita kulhoihin, lämmitellä öljyä lihafondueta varten, höyryttää nakkeja ja asetella kaikkea muutenkin esille, koska nälkä alkoi jo tehdä tuloaan. Tarjolla oli siis erilaisia salaattitarpeita, joista kukin sai koota oman salaattinsa, minkä lisäksi Markus oli tehnyt aivan loistavan perunasalaatin. Höyrytimme lisäksi nakkeja ja laitoimme lihafonduen tulille. Ruoka oli todella hyvää ja vatsat tulivat todellakin täyteen!

Meistä kukaan ei ollut ennen tehnyt lihafondueta (ainakin näin ymmärsin), joten emme tienneet yhtään, mitä odottaa. Lämmittelin ensin öljyn liedellä pariin sataan asteeseen ja siirsin kattilan sinoliliekin päälle olohuoneeseen. Pojat olivat paloitelleet naudan ulkopaistin sopiviksi paloiksi ja olimmekin jo valmiita paistelemaan lihaa! Liha tikkuun ja tikku öljyyn! Hupsis vain ja liha oli kypsää ja ehkä mureinta ikinä! Päätimme, että tätä tehdään joskus uudestaankin! Tänään kattilaa pestessämme harkitsin tuota päätöstä ehkä uudemman kerran, mutta lihan maku voittaa kyllä tuon sotkun mennen tullen! Pojat maistelivat naudan kanssa Elinan ja Eeron Meksikosta tuomia chilikastikkeita, jotka kuulemma sopivat hyvin fonduekastikkeeksi! ;)

Lihafonduen jälkeen vuorossa olikin suklaafondue, jota olin jo kauan odottanut! Me omistamme kaksi fonduepataa, muttemme ole niitä koskaan käyttäneet. Suklaafondueta olemme tosin muutamaan kertaan harkinneet sitä kuitenkaan toteuttamatta. Fonduen kanssa tarjoilimme erilaisia hedelmiä, vaahtokarkkeja, mini-brezeleitä ja paistettua pekonia. Avasimme myös joululahjaksi saamiamme italialaisia suukkoja (kiitos Kaisa ja Giacomo!! Olivat todella hyviä! :), joista jokainen löysi onnenkeksityyppisen aforismin! Tässä vaiheessa kello alkoikin jo lähestyä yhtätoista ja päätimme alkaa valaa tinaa!

Olen itse valanut tinaa viimeksi pikkumuksuna, joten mini-tinasetin löytäminen Saksasta oli kuin jättipotti! Tina sulatettiin kauhassaan kynttilänliekin päällä, minkä jälkeen kaasimme sulan massan vesiämpäriin. Oma tinani muuttui ämpäriin heitettäessä isommaksi kimpaleeksi, minkä lisäksi ämpärin pohjalle laskeutui useita pieniä hippuja. Hiput kuulemma tarkoittavat rahaa, joten toivotaan parasta! Isompi kimpaleeni näytti varjoa katsottaessa etäisesti kalastajalta tai virtsaavalta mieheltä. Kumpaankaan emme löytäneet miltään nettisivultakaan yhtä ainoata tulkintaa, joten epäilyttävästi vaikuttaisi siltä, että kalaonnea olisi luvassa. Toisaalta joku saattaa tänä vuonna inhottavasti pissiä kengilleni, jos tuohon virtsaavan miehen varjoon on uskominen. Markus ei löytänyt ämpärin pohjalta hipun hippua, joten rahaa taitaa virrata taloon siis minun toimestani! :D Markuksen tina muutti muotonsa hanheksi, joka tarkoittaa onnistumisen elämystä! Ehkä Markus löytää tänä vuonna unelmiensa työpaikan, vaikkei sitä rahaa hippujen puuttumisesta päätellen pahemmin irtoakaan! 

kalamies vai pissivä mies?

Vartin vaille kaksitoista siirryimme ulos katselemaan kaupungin ilotulitusta, joka näkyi Kupittaan puistoon yllättävän hyvin. Eero oli ostanut myös jonkin pienen paukun, jonka sitten tuhosimme vuoden vaihteen jälkeen! Kaupungin ilotulitusta pitää kyllä tänä vuonna kehua, sillä jopa kauempaa katsottuna se oli aivan uskomattoman hieno! Varsinkin ne suurimmat paukut olivat todella kauniita! Ensimmäistä kertaa ikinä tuo verorahojen taivaalle ampuminen aiheutti jopa pienen hymyn huulilleni! 

Loppu yö kului ensin Kupittaan puistossa kävellen ja sitten Bohnanzaa pelaillen ja Eeron ja Elinan häämatkakuvia katsellen! Lopulta menimme puoli viiden aikaan nukkumaan onnellisina, selvinä ja iloisina todella kivasta illasta ja hyvästä ruuasta! Aamulla tiskivuorikin katosi melkein kuin itsestään ja näin puoli neljän aikaan asunnossa ei ole enää jälkiä eilisen yön ruokabileistä!

Meillä uusi vuosi vaihtui siis todella miellyttävissä tunnelmissa ja alkuillan pahamieli ja harmitus hävisi jossain kohtaa kuin tuhka tuuleen! Alunperin olin päättänyt, etten juurikaan lupaile mitään turhia lupauksia uudelle vuodella. Koulu sujuu paremmin kuin hyvin enkä oikeastaan halua tehdä minkäänlaisia "Tänä vuonna luen läksyjäni paremmin kuin viime syksynä" - lupauksia, sillä luen läksyni nytkin jo todella huolellisesti. Arvosanojani en voi parantaa ja muutenkin koulumotivaatio on kohdallaan! Päädyin kuitenkin lopulta muutamaan lupaukseen, joita uskoisin pystyväni noudattamaan ongelmitta!

Lupaukseni uudelle vuodelle 2015:

1. Huollan kehoani venytellen ja rentoutuen vähintään kerran viikossa. (Tämäkin on jo kerran viikossa enemmän kuin viime vuonna, joten oikeilla raiteilla ollaan!)

2. Kokeilen salilla riehumisen lisäksi rauhallisempia urheilumuotoja, kuten joogaa, pilatesta tai muuta vastaavaa lajia. (Saisikohan tästä ammennettua vaikka jotain stressinpurkuun ja mentaaliseen hyvinvointiin?)

3. Kiinteytän kroppaani tämän vuoden aikana kireämmäksi, kuin mitä se vuonna 2014 oli. Painotavoitteeni olkoon yksityinen ja olen valmis siitä tinkimään lihaskasvun vaatimissa rajoissa.

4. Pidän paremmin yhteyttä ystäviini ja järjestän heille aikaa enemmän kuin vuonna 2014, jolloin onnistuin ryssimään ystävyyssuhteitani oikein huolella. Pyydän tässä vielä anteeksi kaikilta, joita laiminlöin viime vuonna. Tänä vuonna teen parannuksen, jos vielä tahdotte olla ystäviäni!

Tässä siis työnsarkaa tälle vuodelle! Nyt harkitsen palavasti siirtymistä kuntosalin puolelle, sillä #salilekasalilvika vai miten se meni? ;)

Ihanaa uutta vuotta kaikille!

Viivi