Mmmmmm... Tuntuuko joskus, että makeanhimo estää kaikki aikeet painonpudotuksesta tai terveellisten elämäntapojen aloittamisesta? Etpä taida olla ainut, joka tuon kyseisen ongelman kanssa kamppailee. Tai tarkemmin sanottuna, et ole, koska myös minua vaivaa ajoittainen tarve ahtaa suuhuni kaikkea makeaa, mitä kaapeista irtoaa. Miten laihduttaja sitten pystyy kamppailemaan makeanhimoa vastaan? Vai onko vain laitettava leuka rintaan ja antauduttava mielihaluille?
Makeanhimo tai persous makealle lienevät perua ihmisen evoluution alkutaipaleelta, kun elettiin metsissä ja kerättiin ravinto luonnosta. Useimmiten makealta maistuvat asiat olivat turvallisia eivätkä karvaiden ja happamien asioiden tapaan myrkyllisiä tai epäterveellisiä. Mieltymys makeaan näkyy myös vauvan reaktioissa erilaisia makuja kohtaan: makean maistaminen aiheuttaa sen kaikkein muikeimman ilmeen. Tämän pystyn myös itse allekirjoittamaan työssäni näkemien asioiden perusteella. Vauvat rauhoittuvat näytteenoton ajaksi kuin itsestään, kun lääkeruiskun sisältö paljastuu kieltä koskiessaan glukoosiksi. Makeanhimo on siis tavallaan auttanut ihmistä selviytymään aikojen kuluessa, mutta nykypäivän hyvinvointiyhteiskunnassa jatkuva makeanhimo on osoittautunut ongelmalliseksi varsinkin painonhallinnan kannalta.
Vihdoin monissa eri lähteissä on todettu ääneen, että totaali kieltäytyminen ei välttämättä ole se paras mahdollinen tapa makeanhimon hillitsemisessä. Kun kieltädytään liian jyrkästi, painonhallinta vaikeutuu huomattavasti. Keskitie on tässäkin asiassa kaikkein paras vaihtoehto: rajoitetaan makeiden herkkujen syömistä ja esillä pitämistä. On myös järkevää olla luomatta sortumiselle tai ahmimiselle otollisia olosuhteita. Säännöllinen ruokarytmi on kaiken A ja O, mutta käytännössä verensokerin heilahtelut eivät ole syypää makeanhimon iskemiseen. Tutkimusten mukaan makeanhimon iskiessä veren sokeriarvot ovat tavallisesti aivan normaalit. Kyse onkin useimmiten mieliteosta eikä fyysisestä nälästä.
Mieliteon on todettu olevan aallon kaltainen. Aluksi makeanhimo tuntuu ylitsepääsemättömältä, mutta pienen ajan kuluttua halu alkaa hellittää. Ruokkimalla tätä himoa, se pysyy totta kai yllä. Jos himolle antaa joka kerta periksi, se iskee varmasti uudestaan ja mahdollisesti jopa entistä kovempana. Jos taas onnistuu kieltäytymään makeasta kerran, pystyy sen tekemään uudestaankin. Sokerin käyttö lisääkin sokerin himoa, eli käytännössä mitä enemmän sokeria syö, sitä enemmän sitä tekee myös mieli.
(Lähde: Keventäjät, Yle)
Kun aloitin painonpudotuksen, painin pitkään karkkilakko - ajatuksen kanssa. Loppujen lopuksi päätin itse noudattaa asiantuntijoiden neuvoja ja pidättäytyä totaali kieltäytymisestä. Jos mieleni siis teki makeaa, söin makeaa. Alkuun karkkien syöminen oli kontrolloimatonta: kun siihen kerran ryhtyi, tuli niitä syötyä myös kaksin käsin. Väliin mahtui aina myös päiviä, joihin makeiset ja herkut eivät kuuluneet. Pikku hiljaa sitä alkoi huomata, ettei makeaa tee enää edes mieli. Toki herkuttelin edelleen silloin tällöin, mutta noina kertoina huomasin, että makeanhimo laantui viimeistään 50 g karkkiannoksen jälkeen. Nyt kolmen kuukauden uurastuksen jälkeen olen tänään ollut kokonaisen viikon ilman herkkuja ja voin rehellisesti sanoa, että tämän sokerihiiren ei ole tehnyt kertaakaan edes mieli niitä! Jos minä pystyn siihen, pystytte myös te kaikki muutkin! :)
Vinkkejä makeanhimon taltuttamiseen:
- Älä osta kotiin tai laukkuun himoittavia ruokia. Kun sitä karkkia löytyy kaapista, tulee sitä myös syötyä joko tietoisesti tai tiedostamatta.
- Keksi jotain muuta tekemistä niiksi hetkiksi, kun tavallisesti söisit jotain makeaa. Esimerkiksi urheilu hillitsee makeanhimoa (ainakin minun kohdallani) ja samalla saat muuta ajateltavaa.
- Jos oma tahdonvoimasi ei riitä, hakeudu muiden lakkoilijoiden seuraan. Vertaistuki on tässä se paras tuki.
- Mieliteko ei kasva kasvamistaan, vaan alkaa hävitä noin vartin kuluttua alkamisestaan. Kokeileppa ensi kerralla makeanhimon iskiessä kulauttaa kurkustasi alas lasillinen vettä. Massu saa täytettä ja ainakin minun kohdalla makeanhimon terävin kärki katoaa.
- Jos onnistut kerran mieliteon taltuttamisessa, onnistut siinä uudestaankin.
Jos makeanhimon taltuttaminen kokonaisuudessaan ei onnistu, tai haluat valita sen "kultaisen keskitien", voi karkit ja tuhdit herkut korvata vaikka näillä:
- Pähkinät. Muista näiden kohdalla kuitenkin, että maltti on valttia. Pähkinät kun sisältävät valtavasti rasvoja ja niiden myötä myös kaloreita. Vaikka rasvat ovat hyviä ja kalorit täysiä, eivät ne suurissa määrin sovi kuitenkaan painonpudottajan ruokavalioon. HUOM! Suolapähkinät eivät todellakaan kuulu terveellisiin herkkuihin!
- Hedelmät. Hedelmät ovat kevyitä, sisältävät suhteellisen vähän kaloreita ja ovat makeita. Juuri hedelmien makeus auttaa taltuttamaan makeanhimoa. Hedelmistäkin löytyy kuitenkin kaloripommeja, mikä kannattaa pitää mielessä.
- Terveelliset herkut. Terveellisempien herkkujen reseptejä on nykyään jo netti pullollaan, joten google laulamaan ja uusia reseptejä etsimään. Rasvat kannattaa korvata kasvirasvoilla, sokerin voi korvata stevialla ja suurimman osan vehnäjauhoista esimerkiksi leivontaan tarkoitetulla proteiinijauheella.
- Proteiinipatukat. Varsinkin paljon treenaavat voivat hyvällä omalla tunnolla pistellä proteiinipatukkoja poskeensa. Urheilua karttavalle ihmiselle en proteiinipatukkoja makeanhimon voittamiseen välttämättä suosittelisi, koska tavallinen tallaaja saa kaikki tarvitsemansa proteiinit kyllä normaalista ruokavaliosta. Itse kuitenkin pätkäisen aina kovan makeanhimon iskiessä noin 10 gramman palan vähäkalorista ja vähähiilihydraattista proteiinipatukkaa, joka saa aivoni tavallaan ajattelemaan, että syön suklaapatukkaa ja tadaa, makeanhimo on tiessään ja maksimissaan 34 kcal elimistössäni. Hyvä diili, eikö?
Tässäkin asiassa "Kohtuu kaikessa" on yksi parhaimmista neuvoista, mitä voi antaa. Hieman päättäväisyyttä ja herkkujen vähentäminen tuntuu kuin lasten leikiltä!
Makeaa sunnuntaita,
-Viivi
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti