tiistai 15. huhtikuuta 2014

Selkätreeni ja sunnuntain käsitreeni

Ajattelin yhdistellä sunnuntaisen käsipäivän ja eilisen selkäpäivän yhdeksi postaukseksi, koska ihan normaaleja salitreenejähän ne vain olivat. Olen huomannut tässä näiden parin viimeisen viikon aikana lisänneeni ihan törkeästi painoja ja oikein hävettää, miten pienillä painoilla sitä on tullut siellä salilla heiluttua. Ei tässä nyt kuitenkaan vielä mistään huntin punteista puhuta, mutta jos painoa pystyi hyvällä omalla tunnolla lisäämään yli 20 kiloa, niin... Tulee kyllä niin surkuhupaisa olo, kun tämän tässä nyt myöntää, mutta kyllä vain! Esimerkiksi selkätreeniin pystyin lisäämään kahden viikon maksimitreenien jälkeen kertaheitolla 20 kg lisää painoa. Käsipäivässä lisäykset olivat huomattavasti maltillisempia, mutta kerrankin voin sanoa, että teen sellaisilla painoilla, että pystyn juuri ja juuri suoriutumaan määrätyistä sarjoista.


Käsitreenin jälkeen maanantaina oli hauiksissa pieni polte, joka kasvoi vain maanantai-illan selkätreenin myötä kovemmaksi. Myöskään maanantaipäivän staattinen kirjoitusasento ei auttanut tässä asiassa yhtään. Olen kuitenkin enemmän onnellinen kuin onneton tästä poltteesta, koska tiedänpä ainakin tehneeni jotain ja vielä oikean kokoisilla painoilla! 



Käsipäivän treeniohjelma oli tällainen:

Hauiskääntö kiertäen Pyramidisarjana (12, 10, 8, 6 & 4 toistoa)
Hauiskääntö käyrätangolla hauispenkissä  2 x 10 toistoa
Hauiskääntö käyrätangolla hauispenkissä 2 x 21 toistoa:
- 7 toistoa puolivälistä ylös
- 7 toistoa alhaalta puoliväliin
- 7 toistoa alhaalta ylös
Ojentajat köydellä alhaalla levittäen Pyramidisarjana (12, 10, 8, 6 & 20 toistoa)
Ojentajat pään takaa köydellä Pyramidisarjana (12, 10, 8 & 20 toistoa)
Ojentajaliike yhdellä kädellä vastaotteella 2 x 15 toistoa molemmilla käsillä
Dippi vastapainorekissä Pyramidisarjana (15, 10 & 5 toistoa)

Käsitreeni tuntui salilla jotenkin kauhean lyhyeltä, vaikkei se sitä ollutkaan. Hiki oli jälleen minimaalista, mutta käsistä ei ollut lopuksi kyllä enää yhtään mihinkään. Tuo hiki tuntuu olevan minulle nyt kova pakkomielle ja kiinnitän siihen ihan uskomattoman paljon huomiota. Kärsin siis edelleen hyvin paljon aerobisten puutteesta. Polvi on kuitenkin yhtä huonona kuin viikko sitten, eli vielä ei ole toivoakaan normaaleista kävelyaskelista. Jalkatreeni ja aerobiset saavat siis edelleen odottaa kaikessa rauhassa.

Selkäpäivänä odotin salille pääsyä ja Markuksen kotiin saapumista ihan hulluna. En tiedä, mistä sen energian oikein ammensin, koska aamulla olo oli kuin pahoinpidellyllä ja kaiken kukkuraksi hyvin kuumeinen. En olisi millään jaksanut nousta ylös ja pitkitin pitkästä aikaa nousemista puoli kymmeneen asti. Jokatapauksessa olo oli aivan loistava, kun lähdettiin siirtymään salille.

Nyt hylättiin maksimipäivät tosiaan toistaiseksi ja aletaan taas tehdä vähän pidempiä sarjoja. Päätettiin kuitenkin yhdessä Markuksen kanssa, että otetaan uudet maksimiviikot kahden kuukauden päähän, jolloin vaihdetaan taas ohjelmia noin niinkuin muutenkin. Joko maksimitreenistä on ollut ihan hulluna hyötyä, tai sitten olen heilutellut helistimiä salilla, koska kuten jo mainitsinkin, pystyin lisäämään ylätaljaan kertaheitolla painoa sen 20 kilogrammaa. Ego kasvoi samalla ainakin metrin, eli alan olla jo normaalin ihmisen mittainen! Kerrankin tuntui siltä, että jokaisen sarjan jälkeen selkälihaksissa tuntui pieni polte ja tauot oli pakko pitää!! Ja kaiken kukkuraksi: MULLE TULI HIKI! Oh yeah, oh yeah! 



Selkäpäivänä treenattiin näin:

Leveä ote ylätaljassa, taakse, Pyramidisarjana (12, 10, 8, 6 & 4 toistoa)
Ylätalja rusetilla, eteen, Pyramidisarjana (12, 10, 8, 6 & 4 toistoa)
Kulmasoutu tangolla 4 x 12 toistoa
Supersetti: 2 x 15 toistoa + 2 x 12 toistoa
Alaselkä penkissä painon kanssa 
Alavatsalihasliike penkissä jalkoja laskemalla

Tässä lopussa on pakko vielä antaa kredittiä minun uskomattoman rohkaisevalle ja kannustavalle sekä tilanteen tullen vaativalle personal rainerilleni (Personal rainer siksi, ettei hänellä ole virallista koulutusta niihin hommiin, mutta tietotaitoa löytyy kuitenkin hurjat määrät) Markukselle, joka kerrasta toiseen jaksaa katsella minun taisteluani uusien liikkeiden ja kovien painojen kanssa ja on aina valmiina auttamaan ja tsemppaamaan minut vielä siihen yhteen viimeiseen liikkeeseen, minkä jälkeen sitä voimaa löytyy yleensä kummasti vielä pariin extra kääntöön. Ilman Markusta en olisi kyllä saavuttanut yhtään mitään tuloksia salin puolella tai ruokavalion muutoksissa kotioloissa. Ilman Markusta pääni olisi hajonnut kaiken stressin keskellä jo pätkäpaasto aikoina ja ilman Markusta en enää todennäköisesti jatkaisi tuosta 10 kg:n lähellä häämöttävästä pudotuksesta eteenpäin. Me ollaan kyllä kova tiimi eikä loppua näy!



Jatketaan kohti uusia saavutuksia,

Viivi

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti