Ensi kosketus lehtikaaliin ja lehtikaalismoothie

Heippa!

Monissa blogeissa ja lehdissä on lähiaikoina kirjoiteltu valtavasti lehtikaalista ja sen supervoimista, joista muut vihreät kasvikset voivat vain haaveilla. Pitkään ihmettelimme Markuksen kanssa yhdessä, mikä ihme on "kale", mistä sitä saa ja mitä siitä oikein voi tehdä. Selailin lukemattomia blogeja ja reseptejä, joissa lehtikaali tavallisimmin taipui smoothien muotoon. Prismasta en kuitenkaan "kalea", jolla lehtikaali siis meidän taloudessamme tunnetaan, löytynyt, joten lopetin etsintäni ja päätin antaa olla.

Kun viime viikolla päätimme käydä Prisman sijaan Citymarketissa ostoksilla, törmäsin ensimmäistä kertaa elämässäni "kaleen", joka lähti välittömästi mukaamme! Jääkaapissa se sai toki viettää vielä pari päivää pussitettuna ennen smoothieblenderiin päätymistään. Netissä muistuteltiin kuitenkin pitämään etyleenille herkkä lehtikaali erillään mm. omenoista ja tomaateista, jotta se säilyisi parhaimpana mahdollisena käytöön asti. So it is. Ei tomaatteja meidän kalen lähelle!

Lauantaiaamuna olo oli flunssan takia todella nuutunut ja kaipasin jotain kaurapuuroa ja raejuustoa virkistävämpää, mutta halusin samalla säilyttää aamupalani yli 20 grammaa proteiinia. Päädyin siis vihdoin ja viimein testaamaan kalesmoothieta, jonka ohjeen olin jo aiemmin löytänyt erään blogin kätköistä. Smoothieta tuli tehtyä määrästä päätellen kahdelle hengelle, mutta loppujen lopuksi pistelin koko setin yksinäni poskeeni. 

Olin kovin tukkoinen, joten en voi luvata maistaneeni smoothien todellista makua aivan kokonaan. Pidin makua maistamani perusteella kuitenkin erittäin hyvänä, toivomisen varaa jäi ainoastaan blenderini pilkkomistehoon, sillä lehtikaali jäi vähän turhan karkeaksi palaksi smoothien joukkoon. Ensi kerralla kokeilen kuitenkin pienempää määrää aineksia blenderissä, jolloin pilkkominenkin saattaa onnistua vähän edellistä yritystä paremmin. Lupaan raportoida jatkossakin kalekokeiluistani ja supersmoothieistani, kunhan tästä pikku hiljaa paranen ja makunystyräni aktivoituvat jälleen täyteen tehoonsa!

"Kale" - supersmoothie:

Tarvitset:

60 g mustikoita

70 g ananasta

55 g lehtikaalia

5 g macajauhetta

25 g Whey-100, naturel, tai muuta proteiinijauhetta

150 g rasvatonta juotavaa jogurttia, esim. Danone mustikka

Koristeluun:

pakastekuivattuja marjoja

tuoreita mustikoita

1. Mittaa kaikki ainekset blenderiin ja blendaa sileäksi. 

2. Koristele ja nauti.

Viivi

P.s. Ylihuomenna tulevat vihdoin ja viimein ne pääsykoetulokset!! Voi pojat, että voi ihmistä jännittää!! En malta pysyä nahoissani ja sykkeestä päätellen juoksen jatkuvalla syötöllä maratonia! Jaiks!

Fitnesstukku, we meet again!

Heippa!

Torstaina päästessäni näytteenottoharrastuksen pariin kännykkääni pärähti viesti Fitnesstukun paketin saapumisen merkiksi. Jes! Pikasoitto Markukselle ja koiranpentuäänellä (??) kerjäsin hänet hakemaan paketin, nyt-heti-välittömästi, jotta se varmasti olisi kotona heti sinne saapuessani. Paketti nimittäin sisälsi niin paljon gutaa, etten meinannut pysyä töissä housuissani, kun olisin halunnut päästä tutkimaan kaikkia tilaamiamme siistejä juttuja!! Samalla jo suunnittelin, mitä kaikkea haluaisin VÄLTTÄMÄTTÄ syödä iltapalaksi (QuestBarin, rahkaa Walden Farmsin KALORITTOMALLA kinuskikastikkeella ja ja ja..) ja tunsin halkeavani jo pelkistä ajatuksista.

Paketissa odotti myös purkillinen sellaista powderia, jonka ostamista olen suunnitellut jo pitkään, mutta mitä olen vain lykännyt jatkuvasti eteenpäin kaikkien kuulemieni juttujen takia. Joku sanoo, että sitä syömällä muuttuu pallokalaksi, toinen sanoo, että pärinät ovat ihan uskomattomat ja kolmas vain toteaa, ettei tuo jauhe auta mihinkään. Tilasin siis preworkout-jauhetta, jonka pitäisi nostaa treenit ihan uudelle levelille! Tähän asti olen käyttänyt tasapainoisen ruokavalioni lisänä Ripped Hardcore -pillereita, jota polttavat tai joiden ainakin pitäisi polttaa kehosta rasvaa tehokkaammin, kuin se normaalin urheilun avulla itsellään palaisi. Kapselit sisältävät myös paljon kofeiinia ja ovat sen vuoksi saaneet välillä väärään aikaan otettuna aikaan varsinaiset ilotulitukset. Kerran muun muassa otin kapselin klo 6:30 aamulla ja pipetointi noin tunnin päästä sujui aikamoisten pärinöiden saattelemana. Hitto. Se tunne oli kyllä huikea! :D PWO-jauhe pitää myös sisällään suuret määrät kofeiinia, joten beastmode on todennäköisesti taattu! Tai ainakin toivottavasti on. Nyt tuotetta kerran (flunssaisena) testanneena en vielä osaa sen tarkemmin sanoa, oliko fokus tavallista parempi tai olivatko pärinät Ripped Hardcoren pärinöitä paremmat. Palataan asiaan siis myöhemmin, kun treeni kulkee taas normaalisti!

Pistin myös tilaukseen vetoremmit, sillä omat forearmini tuntuvat olevan nahkiaisen luokkaa. Rautaa ei maastavedossa nimittäin nouse juuri otevoiman takia kovia määriä, mikä on tietysti turhauttavaa, sillä selkä jaksaisi paljon enemmänkin. Toivon totisesti näiden vetoremmien olevan ratkaisu kaikkiin ongelmiin, sillä tahtoisin pikkuhiljaa saada vähän enemmän tahtia selkätreeniin! Totta kai näitä oli pakko päästä perjantaina heti testaamaan ja lopputulos oli toivotunlainen! ;)

Celsius-juomiin törmäsin ensimmäistä kertaa Instagramissa erästä fitnesskilpailijaa seuratessani. En alkuun tiennyt yhtään, mistä on kyse, oletin juoman lähinnä olevan PepsiMax:in kaltainen "vähän-parempi" -tyyppinen limu. Jonkun tylsyyspiikin keskellä otin kuitenkin asioista selvää ja päätin tilata pari tölkkiä maistiaiseksi ja testiin. Celsius on siis kaloreita polttava juoma, jonka pitäisi antaa jonkinlainen energiasykäys. Sen olisi siis tarkoitus kiihdyttää aineenvaihduntaa n. 3-4 tunnin ajan ja samalla polttaa noin 100 extra kaloria normaalitilanteeseen nähden. Saas nähdä, miltä maistuu!

Mitäs muuta. Noh. Whey-100 täydennystä tietysti. Kuten jokaikinen kerta, kun Fitnesstukusta jotain tilaamme. Sitä tavaraa pojat kuluu! Ja juhannuksen kunniaksi kilon pussin hinta oli tiputettu 16,9 euroon, joten totta kai sitä oli pakko ottaa samantien pari pussia!

NO AINIIN!! Paketista löytyi myös laatikollinen QuestBar:eja, joita olen himoinnut ties kuinka kauan. Rahatilanne ei kuitenkaan ole ollut kovin kehuttava, joten jossain on ollut pakko säästää ja mielitekoa on ollut pakko vastustaa. Kiitos päivätyön, rahatilanne alkaa pikku hiljaa normalisoitua ja pääsin vihdoin tilaamaan nämä himoitsemani patukat!! Citymarketistakin näitä saisi yksittäismyynnistä, mutta voi pojat, että hinnat on nostettu suolaisiksi (muistaakseni yli 4 euroa?!). Toisaalta, ei se ole tyhmä joka pyytää, vaan se, joka maksaa. Turun Ruohonjuuressa törmäsin myös muutamiin Questbar makuihin, mutta pääsin Fitnesstukusta tilaamalla siltikin halvemmalla! Jos kuitenkin harkitsette yksittäisten QuestBar:ien ostamista, suunnatkaa poponne ennemmin Ruohonjuureen kuin Citymarkettiin. Hintaeroa oli nimittäin melkein euro/patukka.

Questbarin maku Double Chocolate Chunk osoittautui juuri niin hyväksi kuin olin olettanutkin! Patukoista erilaisia tekee ensinnäkin saativilla olevat maut (mm. mansikkajuustokakku, tuplasuklaa, Cookies and Cream yms.) ja niiden hurjan hyvä koostumus. Questbareja ei ole siis päällystetty ollenkaan sillä suklaankaltaisella päällysteellä ja rakenne on ihanan sitkeä kätkien sisälleen (ainakin siis tässä Double Chocolate Chunkissa) ihania "kuivia" ja jauhomaisia suklaakohtia. Ahh. Täydellinen makeannälän karkottaja. Lisäksi patukkaan kätkeytyy jopa 20 grammaa proteiinia ja energiaa on kuitenkin vain 160 kcal verran. Seuraavaksi taidan pistää iHerb:iin tilausta vetämään, koska tällöin patukkalaatikon hinta putoaa vielä melkein kympillä per laatikko!

Walden Farmsin karamellisiirappi oli myös yksi niistä tuotteista, joista olin kuullut ihan hirveästi kehuja. Senpä takia päätin itsekin kokeilla, sillä kuulostaahan hyvinkin utopistiselta, kun joku väittää voivansa syödä karamellisiirappia hyvällä omallatunnolla ja lihomatta. Walden Farmsin siirapit sisältävät pyöreät nolla kaloria: ei rasvaa, ei sokeria, ei hiilareita. Huikeaa. Pakkohan tätä on saada maistaa ja todeta, miltä tuollainen kaloriton siirappi oikeasti maistuu. Ja hyvältähän se maistuu, kun ottaa huomioon juuri tuon kalorittomuuden!

Markus tilasi lisäksi itselleen vielä B.I.G -proteiinipläjäyksen, mutta siitä en sitten tiedäkkään juuri mitään! Iso oli pussi ja hieno oli sheikkeri, toivottavasti tavarakin on tehokasta ja mun miehestä tulee pian Hulk, heh heh, ei vaiskaan! ;)

Tässä sitä taas ollaan, "muutama" euroa köyhempänä, mutta sitäkin onnellisempana! Materialismi, ah, materialismi. Niin, ja "kulinarismi", ah, "kulinarismi"! :D

Viivi

Kikherneitä kahdessa salaatissa ja kipeilyä kahden edestä

Heippa!

Kirjoitinkin juhannustarinani yhteydessä olleeni juhannuksen aikaan suhteellisen kipeä kokien kaikki inhottavimmat perustaudit, joita maa päällään kantaa. Nyt tällä viikolla töihin palaamisen jälkeen kolme meistä työntekijöistä sairastui uudestaan (olimme siis kaikki ennen juhannusta/juhannuksena kipeitä) johonkin uuteen tautiin, joka tällä kertaa sisälsi hurjaa kurkkukipua, semi-tukkoisen nenän ja käheän äänen. Minulla mukaan mahtui myös pirullinen päänsärky ja pieni lämmön nouseminen. Tämä viikko on siis maanantaita lukuunottamatta kulunut iltaisin sohvan äärellä nauhoitettuja leffoja ja tv-sarjoja katsellen ja pikaista paranemista toivoen. Eilen uskaltauduin jo lähtemään pyörällä kauppaan ja ei olo ainakaan tuosta reissusta kärsinyt. Pikku hiljaa alkaa tämäkin tauti olla selätettynä ja pääsen toivottavasti jo huomenna töiden jälkeen kiinni rautaan ja voimatreeniin!

Koska sairastelu on vienyt "kaiken kivan" elämästäni, saatte nyt tällä viikolla tuta sen nahoissanne erilaisten ja erinäisten reseptien muodossa. Tavallisesti tällaisessa semi-flunssassa tunnen itseni kokoajan nälkäiseksi, mikä ei tietenkään ole painonhallinnan kannalta kovinkaan hyvä juttu. Olen nytkin päätynyt antautumaan mielitekojen armoille, mutta tällä kertaa vähän terveellisemmin kuin ennen. Ennen olisin hakenut kaapista levyn suklaata ja mussuttanut sen onnellisena alusta loppuun, yksin. Nyt kuitenkin päätin selailla erilaisia ruokalehtiä ja -blogeja ja tyydytin mielitekojani ihanalta kuulostavilla resepteillä, kun kerran kotona olin ja oli aikaa kokata. Tiistaina taisin syödä iltapalaksi ihania proteiinipannareita, joiden ohjeen löysin *rumpujen päristystä* INSTAGRAMISTA. Lisäksi löysin uuden herkkuruuan, nimittäin kikherneet ja juuri, kun olin päässyt postaamasta salaattipostauksen, jossa kerroin, etten juurikaan perusta salaattiresepteistä, löysin maailman ihanimman kikhernesalaatin reseptin ja päädyin kokeilemaan sitä samantien. Ja hyvää oli! En myöskään kajonnut salaatin reseptiin kovinkaan paljon, minkä lisäksi lopputulos näytti lähes samalta kuin alkuperäisessä kuvassakin! Nice!

Koska ihastuin kikherneisiin välittömästi, helposti erinäisiin ruokiin addiktoituva kun olen, päätin googletella sen varalle, että löytäisin jonkun toisenkin hyvän salaattireseptin, jossa kikherneet olisivat edellisen tavoin sankarin roolissa. Ja totta kai googlesta nyt yhden salaattireseptin löysi! Tuota salaattia pääsin tekemään tänään päätyön ja näytteenottoharrastuksen välissä ja otin sitä samantien mukaan odottamaan päivällisaikaa. Ja nyt päivällisen syötyäni sulattelen vielä hetken lopullista mielipidettäni tuosta salaatista. Korianterin ja sipulin maut olivat nimittäin aika hyökkäävät, mutta muutaman haarukallisen jälkeen siihenkin alkoi jo kummalla tavalla tottua. Tämä salaatti pääsee siis Do It Again - listalleni, for sure! 

Olen jotenkin niin pinttynyt tapoihini, että pidin todella outona kikhernesalaattia, jossa ei ollut yhden yhtä salaatinlehteä. Eihän sellainen voi olla salaatti, eihän? Mutta tokkopa voi! Ainakin hyvää se oli ja olin valmis pilkkomaan samat ainekset purkkiin heti vanhojen loputtua. Suosittelen testaamaan!

Ensimmäisen reseptin löysin How Sweet It Is - blogista, joka on muuten ihan sairaan ihana blogi ihan vain katseltavaksi ja selailtavaksikin. Kirsikkana kakun päällä olen löytänyt blogista jo useita reseptejä, joita on vain PAKKO kokeilla, kun viikonloppuna on ylimääräistä aikaa.

Toisen reseptin bongailin tosiaan googlen kautta Kaikki äitini reseptit - blogista, mutta muokkasin reseptiä hieman omiin tarpeisiini sopivaksi. Perusidea omassa salaatissani oli kuitenkin sama kuin alkuperäisessäkin: paljon valkosipulia, korianteria, fetaa ja kikherneitä. En ollut koskaan ennen vieraillut kyseisessä blogissa, mutta tuon kohtalokkaan googlauksen jälkeen aion jatkossa alkaa tutkia Kaikki äitini reseptit - blogia tarkemmin!

Olen täällä joskus maininnutkin, että minunkin blogiani voi seurata tuolla Bloglovinin puolella, jossa voi siis myös seurata tuhansia ja tuhansia muitakin (ulkomaisia ja supisuomalaisia) kaikkien genrejen blogeja. Suosittelen klikkaamaan Bloglovin:in puolelle tästä ja seuraamaan itseään kiinnostavia blogeja helposti ja vaivattomasti. Itse ainakin lueskelen tylsyyden iskiessä juuri bloglovinia, josta pystyy helposti valikoimaan, minkä genren/genrejen blogien uusimpia/suosituimpia päivityksiä haluaa selailla. Juuri fitness- ja ruokablogien suosituimpia päivityksiä seuraamalla olen löytänyt mitä ihanimpia ja eksoottisimpia reseptejä kokeiltavaksi meidän koekeittiöömme.

Pssst! Edellä mainitsemani kaksi ruokablogia löytyvät myös Bloglovin:ista! ;)

Kikherne-maissisalaatti:

Tarvitset:

1 prk kikherneitä

1 iso kevätsipuli

½ pss pakastemaissia

1 iso tomaatti

pala kurkkua

kourallinen tuoretta basilikaa

nippu tuoretta ruohosipulia

Kastike:

3 rkl oliiviöljyä

2 rkl valkoviinietikkaa

1½ rkl hunajaa

1 valkosipulinkynsi

½ sitruunan mehu

ripaus suolaa

ripaus mustapippuria

1. Huuhtele ja valuta kikherneet. Siirrä valutetut herneet salaattikulhoon.

2. Hienonna keväsipuli. Mikrota pakastemaissia, kunnes se on juuri ja juuri sulanutta. Älä kuumenna liikaa.

3. Kuutio tomaatti tavallista suuremmaksi kuutioksi (omani on usein todella todella pientä). Tomaattia voi lisätä salaattiin reilummin kuin yhden tomaatin verran tai voit vaihtoehtoisesti käyttää purkillisen kirsikkatomaatteja ja halkoi ne kahteen tai neljään osaan. Pilko kurkku samankokoisiin kuutioihin, kuin pilkoit tomaatitkin.

4. Yhdistä kaikki pilkotut ainekset salaattikulhossa. Hienonna lopuksi joukkoon basilika sekä ruohosipuli. Sekoita salaatti sekaisin.

5. Valmista kastike: Sekoita keskenään oliiviöljy, valkoviinietikka ja hunaja. Purista valkosipulinkynsi valkosipulipuristimella hienoksi. Purista sitruunan puolikkaasta mehu ja lisää valkosipulin kanssa oliiviöljy seokseen. Mausta suolalla ja mustapippurilla.

6. Annostele vinaigrette joko salaattiannoksen päälle erikseen tai sekoita salaattikulhoon koko salaattimäärän joukkoon. Toimii varmasti kummallakin tavalla, mutta annostelin itse kastikkeen salaattiannokseni päälle vasta juuri ennen tarjoilua.

Energia- ja protskuhömpät: Energiaa tässä salaatissa oli sataa grammaa kohden n. 76 kcal ja proteiinia n. 3,3 grammaa. Kastikkeen energiasisällön laskeskelin oman tarpeeni vuoksi erikseen: energiaa: 389 kcal/100g, proteiinia: 0,8 g/100g.

Kikherne-korianteri-feta -salaatti:

Tarvitset:

1 prk kikherneitä

1 iso kevätsipuli

2 valkosipulinkynttä

½ - 1 prk valkosipuli-persilja fetakuutioita (3%)

2 isoa tomaattia

iso pala kurkkua

nippu korianteria

nippu persiljaa

1. Huuhtele ja valuta kikherneet. Hienonna kevätsipuli ja purista valkosipulinkynnet.

2. Pilko tomaatit ja kurkku suhteellisen isoksi kuutioksi. Sekoita kaikki pilkotut ainekset keskenään.

3. Hienonna salaatin joukkoon korianteri ja persilja. Murenna joukkoon lopuksi fetakuutiot. Sekoita salaatti.

4. Tarjoile ja nauti! ;)

Ja ne energiat ja proteiinit: Tämä salaatti oli edeltäjäänsä kevyempi eikä vaatinut hunnukseen minkäänlaista kastiketta. Toki edellisen salaatin kastiketta voisi kokeilla yhdistää myös tähän jälkimmäiseen... Uskoisin senkin liiton nimittäin toimivan paremmin kuin hyvin. Energiaa tässä salaatissa oli n. 46 kcal/100g, proteiinia n. 3,8 g/100g ja makua sitäkin enemmän!

Ihania kokkaushetkiä teidänkin koekeittiöihin,

Viivi

Mansikka-halloumisalaatti ja balsamicosiirappi

Eilisestä pinaattivohvelireseptistä ja sen herkkullisista kuvista innostuneena päätin postailla tänään tuon vohveleiden kyljessä olleen taivaallisen salaatin ja sitäkin taivaallisemman balsamicokastikkeen reseptin tänne blogiini.

Olen aina kummoksunut salaattireseptejä ja salaattireseptipostauksia, sillä olen itse salaatin suur- ja fiiliskuluttaja. En ole ikinä onnistunut taikomaan reseptin avulla loistavaa salaattia, koska matka reseptistä lautaselle tuntuu aina olevan liian pitkä. Minulla kun on tosiaan tapana muokata salaattia alitajuisesti, vaikka kuinka olisin päättänyt toimia juuri niin, kuin reseptissä sanotaan. Lisäksi teen aina salaatin niistä aineksista, joita jääkaapista löytyy, tai joita olen edellisellä kauppareissulla fiilispohjalta kärryyn viskonut. Kun sitten sen superherkkulisen reseptin saan käsiini, jääkaapissa ei IKINÄ ole kaikkia siihen tarvittavia aineksia, mikä johtaa automaattisesti muokkaamiseen, mikä taas johtaa täysin uudenlaiseen ja erilaiseen salaattiin. Siksi mietinkin pitkään, postaanko tätä "reseptiä" tänne ollenkaan, koska en tiedä, kuinka moni tästä loppujen lopuksi perimmiltään kokee hyötyvänsä! :D 

Tällä hetkellä, vaikka sää ei ehkä tätä toteamusta tuekaan, mansikat ovat todella maukkaita ja ihania, joten tungen niitä joka viikonloppu salaattini joukkoon. Olen myös pikkuhiljaa, varsinkin näin "mansikkakaudella", halunnut lisätä erilaisia juustoja salaatteihini. Mikä olisikaan parempi yhdistelmä kuin mansikat ja juustot? Lisäksi rakastan rucolan makua, joka sointuu niin kivasti yhteen mansikoiden kanssa ja tuo samalla kaivattua kirpeyttä salaattini joukkoon. Olen saanut myös "kotikasvatuksen" tuohon comboon, sillä muutamia vuosia sitten teimme vanhempieni luona usein ihan sairaan hyvää salaattia, johon laitoimme rucolan, mansikan ja mozzarellan lisäksi hapankorppuja, pistaaseja sekä sitruunamehua. Siskoni ylioppilasjuhliksi kaivoimme tuon reseptin jälleen kansiosta ja tarjoilimme sitä suolaisessa buffetissamme. Nam, nam ja vielä kerran nam. Se, jos jokin, on todellakin lempisalaattini. Harmi vain, kun pistaaseja, mozzarellaa ja mansikoita ei ihan joka päivä viitsi salaattiin laittaa. Mutta yhdistelmä elää edelleen vahvana ja käytän sitä tosiaan usein ja höystettynä muilla aineksilla, kuten tomaatilla, jääsalaatilla ja kurkulla. Pistaasit, mozzarella ja hapankorput kuulukoot niihin hetkiin, kun haluan jotakin pientä extraa salaattiini.

Jos et ole vielä testannut makeiden mansikoiden ja mietojen tai vaihtoehtoisesti hyvin suolaisten juustojen yhdistelmää, suosittelen tekemään sen viimeistään viikonloppuna! Netti on myös pullollaan muitakin ihania mansikkareseptejä, joita voi sitten hyödyntää myös salaattien osana. Voisin heittää esimerkkinä Maku-lehdestä löytyvän mansikkasinapin. Rohkeat syövät, lällikset eivät ;)

Mansikka-halloumi-rucola - salaatti:

Ainekset:

1 ruukku rucolaa

kurkkua

kirsikkatomaatteja

mansikoita

halloumijuustoa

1. Huuhtele rucola ja kuivaa esimerkiksi salaattilingolla.

2. Pilko kurkku ja halkaise kirsikkatomaatit neljään osaan. Pilko myös mansikat neljään osaan.

3. Grillaa halloumi siivuina. Leikkaa grillatut siivut kuutioksi ja lisää salaatin joukkoon. 

4. Tarjoile salaatti lisukkeena tai tuhoa koko kulhollinen. Halutessasi (suosittelen lämpimästi) voit höystää salaattia balsamicosiirapilla.

Balsamicosiirappi:

Ainekset:

1 dl vettä

½ dl balsamicoa

½ dl tummaa siirappia

ripaus suolaa

mustapippuria

1. Mittaa kippoon lämmin vesi ja sekoita joukkoon balsamico ja siirappi. Sekoita hyvin. 

2. Mausta suolalla ja pippurilla. Tarjoile salaatinkastikkeena. 

Vinkki! Balsamicosiirappi maistui myös taivaallisen hyvältä pinaattivohveleiden kaverina, kun se pääsi imeytymään salaatin läpi vohveleihin kostuttaen ne sopivasti. 

Viivi

Pinaattivohvelit

Ennen juhannusta selailimme erilaisia reseptejä etsien jotain vähän tavallisesta poikkeavaa, mitä ei tavallisena arkipäivänä tulisi tehtyä. Löysin Soppa 365:n sivuilta reseptin pinaattivohveleihin, jotka eivät ensi silmäyksellä kuitenkaan täysin vakuuttaneet. Kun kuva viimein latautui, olin täysin myyty. Päätimme siis ahkeroida juhannuksena mökillä pinaattivohveleita.

Suolaiset vohvelit eivät taida olla se yleisin vohvelityyppi, josta tavallisesti puhutaan ja hypetetään. Myönnän itsekin olevani vannoutunut makeiden vohveleiden fani! Ala-asteen aikana koulussamme järjestettiin joka vuosi myyjäiset ja tapahtuman kohokohta oli, ainakin minun mielestäni, kun sai vihdoin sen mansikkahillolla ja kermavaahdolla vuoratun herkun kouraansa. Ja jos pitäisi päättää lettujen ja vohveleiden välillä, minun ei tarvitsisi kahta kertaa miettiä. Vastaus olisi nimittäin (ilman epäröintiä) vohvelit! Lähiaikoina, tai oikeastaan viimeisen vuoden aikana, vohveleita ei ole tullut kuitenkaan tehtyä kertaakaan ja vohvelirauta jatkaa pölyttymistään kaapin pohjalla. Vohvelit eivät jotenkin löydä tietään terveelliseen ruokavalioon, mikä on sinällään sääli. Nyt oli kuitenkin aika kokeilla, josko ohrajauhoista taiottu herkku veisi kielen mennessään ja säästäisi minut kuitenkin samalla seuraavan päivän hiilaripöhöltä.

Taikinan teko oli erittäin helppoa. Mittasin jo kotona Turussa kuivat aineet kaikki samaan astiaan, jonka sitten kannoimme mukanamme Raumalle. Juuri ennen taikinan valmistamista vatkasimme valkuaiset vaahdoksi, pilkoimme sipulit ja chilit hienoksi ja ryöppäsimme pinaatit pikaisesti. Kaikki ainekset sekaisin ja tadaa, superhyvä ja -helppo taikina oli valmis paistettavaksi. Itse epäilin vähän tuon juustokuminan sopimista tuohon taikinaan, mutta syön sanani näin jälkeen päin, sillä juuri juustokumina toi taikinaan jotain uutta, ihmeellistä ja erilaista. 

Vohvelit maistuivat meille erittäin hyvin, minkä lisäksi 4v:kin nautti niistä ikihyvikseen. Ja itse vohveleiden paistaminen....todellista terapiaa!

Ainiin! Itse pyrin aina tekemään kaikki ruuat ilman lisättyä rasvaa, mutta näiden paistamiseen jouduin lopulta, vasten tahtoani, käyttämään hivenen voita! Ensimmäinen vohveli nimittäin tarrasi rautaan kiinni kuin kärpänen kärpäspaperiin. Huh.

Ainekset:

210 g pinaattia (3 pakettia)

3 kananmunaa

4 ½ dl rasvatonta maitoa

6 dl ohrajauhoja

3 tl leivinjauhetta

3 tl juustokuminaa

1 tl suolaa

n. 1 dl rypsiöljyä

2 vihreää chiliä

1 iso kevätsipuli varsineen

3 valkuaista

Tee näin:

1. Huuhtele tuoreet pinaatinlehdet ja ryöppää ne kiehauttamalla väljässä vedessä. Valuta ja nosta leikkuulaudalle. Puserra pinaatit nyytiksi ja leikkaa suikaleiksi. 

2. Vatkaa kananmunat maidon joukkoon. Yhdistä ohrajauhot, leivinjauhe, juustokumina ja suola. Sekoita kuivat aineet muna-maitoseokseen. Sekoita joukkoon myös rypsiöljy. Lisää pinaatti varovasti käännellen.

3. Poista chilistä siemenet ja valkoinen sisus ja hienonna se pieneksi kuutioksi. Hienonna myös kevätsipuli. Lisää sipuli ja chili taikinaan.

4. Vatkaa valkuaiset kiinteäksi vaahdoksi ja kääntele maltillisella vauhdilla taikinan joukkoon.

5. Kuumenna vohvelirauta ja voitele pinnat pienellä määrällä voita. Voita ei tarvitse lisätä jokaisen vohvelin jälkeen, mutta muutaman välein on hyvä tarkistaa rasvan määrä. Paista kuumalla raudalla kasa ihania pinaattivohveleita. Nauti. 

6. Tarjoile esimerkiksi rucola-mansikka-halloumi -salaatin ja balsamicosiirapin kera.

Tavoilleni uskollisena laskeskelin näillekin herkuille energiasisällön ja proteiinipitoisuuden. Energiaa sadassa grammassa vohveleita oli n. 138 kcal ja proteiinia n. 6,9 grammaa. Ei siis ehkä se kevein herkku, mutta sitäkin herkullisempi! 

Markuksen versio oli tehty jaettavaksi. 

Nauttikaa,

Viivi

Juhannus, ol(l)utta ja mennyttä

Heippa!

Juhannus tuli juhlittua, tai kenen tuli kenen ei, mutta kuitenkin. Ohi on ja arki alkakoon! Meidän juhannuksessa ei sinäänsä ole paljoakaan kertomista, mutta kerrotaan nyt kuitenkin, ihan vain kertomisen ilosta.

Torstaina, heti töistä päästyäni, poljin kovaa kyytiä kotiin pakkaamaan viimeisetkin tavarat, jotka lähtivät pian mukaamme Raumalle. Oli hyvin hyvin eksoottista hypätä paikallisbussin sijasta taksin kyytiin ja suunnata linja-autoasemalle kohti Turku-Rauma vakiovuoroa. Bussimatka meni yllättäen torkkuessa ja yhtäkkiä oltiinkin jo Raumalla. Suunta kohti Prismaa ja suuria juhannusostoksia, ja sieltä kovalla kiireellä Kaarolle ja kohti Mantereenpäätä ja veljeni venettä. Ja mökille. Huh. Kun vihdoin päästiin Kovaankynteen asti, olo oli jo varsin nuutunut. Tavarat pikaisesti jääkaappiin ja grillaamaan. Siinä nälässä torstaina ei sen suurempia gourmetelämyksiä loihdittu, mutta grillatut nakit ja kasvikset ajoivat hyvin asiansa. Saunan kautta telkkarin viereen, unille ja kohti seuraavaa aamua.

Pusukuva gone bad :D

Perjantai ei sitten valjennutkaan ihan niin onnellisena, kuin olimme kuvitelleet. Aamulla jokin on totisesti vialla, jos aamupalaa ei tee tippaakaan mieli ja olo on vähän kuin hakatulla. Päästiin kello kahteentoista asti väkisin syödyn aamupalan jälkeen ja minulle alkoi nousta kuume. Paikat särkivät ja olo oli entistä kurjempi. Särkylääkkeitä naamaan ja unta kaaliin. Perjantai meni lähinnä siinä nukkuessa sekä syömään ja pissalle heräillessä. Yhtäkkiä kello olikin jo puoli yksitoista illalla ja kutsu nuotiolle kävi. Kävin itsekin pikaisesti siellä kääntymässä ja takaisin palatessa alkoi seuraava chapter tästä taudista, aloin nimittäin oksentaa. Mums mums. 

Meillä mennään jo kovaa! :) 

Noin klo 11 hymy oli vielä about herkässä!

Sydämen muotoinen kana piristi muuten niin ikävää perjantaita.

Perjantai-illalla/lauantaiyöllä hupi oli huipussaan.

Lauantaina vuorossa olivat huikeat suolistokrampit. Kiitos. Ruoka alkoi maistua ja makeisia ja muitakin herkkuja upposi napaan hyvin paljon. Paha olo palasi, mutta syynä oli todennäköisesti tällä kertaa sugar overload. Paistelimme myös ennen maihin lähtemistä himoitsemamme pinaattivohvelit, jotka olivat todellakin kaiken odottamisen arvoisia. Kylkeen vielä rucola-mansikka-halloumi -salaattia ja ah, makuelämys oli taattu. Lauantaina suuntasimme neljän maissa tosiaan takaisin maihin ja Markuksen vanhempien luokse. Söin tasaiseen tahtiin Litalgin:ia ja Ibusal:ia, joten olo pysyi suhteellisen siedettävänä pitkin päivää. Illalla valmistimme Markuksen kanssa, aiemmin viikolla inspiroiduttuamme, beer can chicken:iä alias "cock in the ass", rosamunda-lohkoperunoita sekä salaattia ja nautimme tuosta herkkuruuasta koko porukan voimin. Pakko myöntää, että suuni loksahti auki, kun lopputulos aseteltiin pöytään! Vautsi vau! Meininki oli kuin kunnon pidoissa ja ruoka mahdottoman hyvää! Kylkeen pienet lasit Fresitaa ja paljon vettä nestevajeen tasaamiseksi. Iltaa vietimme vielä Markuksen siskon ja hänen poikaystävänsä kanssa paljuillen ja saunoen. Ulkona kylmä, paljussa kumaa, eli elämä oli tasapainossa! Nukkumaan menimme Markuksen kanssa vasta kolmen maissa puolikkaan riisikakkupaketin ja fitnesstukun pitkän selailun jälkeen.

Markus ja meidän vanhempien kesäkeittiö.

Markus ja Kalle-hyökkäys 

vatsakramppi-selfie

Kummitäti voi olla ylpeä kummitytöstään, 4v, joka nappasi mm. tällaisen otoksen!

True-vatsakramppi-selfie 

Sunnuntai saapui yllättäen ja heräsimme vasta puoli kahdentoista aikaan. Järjestelimme kunnon brunssin alakertaan croisantteineen päivineen. Ruoka alkoi allekirjoittaneellekin jo pikkuhiljaa maistua, samoin kuin lukuisat suklaanamit. Ja taas oli paha olo. Mistä tämä suklaa-/namiaddiktio yhtäkkiä taas iski? Viisi leukaa taittui jo melkein omin voimin ja elämä alkoi jo muutenkin hymyillä. Kävimme vielä vanhempieni luona hakemassa läppärilaukkuni ja suuntasimme nuoren parin kera kohti Turkua ja Maskun lumikinoksia. Ennen kotiin paluuta käväisimme vielä ruokaostoksilla Prismassa ja voi pojat, että alkoi olo olla kaikkensa antanut, kun vihdoin saimme kaikki juhannuksen kamppeet raahattua kolmanteen kerrokseen. Kukkakaalipizzapohja ja kotitekoinen tomaattisoosi teolle ja tavarat paikoilleen. Yleensä tapanani on purkaa kaikki kassit välittömästi, mutta häpeäkseni joudun myöntämään, että iso urheilukassini odottaa edelleen purkutöitä eteisessämme. Anyway, pizzasta tuli erinomaista ja PepsiMax kyytipoikana toimitti hyvin asiansa. G.I Joe 2 pyörimään, Fitnesstukun tilaus vetämään (Whey-100 oli juhannustarjouksessa!!!), jalat kohti kattoa, "tänään-en-laske-kaloreita" - proteiinismoothie kouraan ja pystyin virallisesti toteamaan juhannuksen selätetyksi! 

Huh huh. Onneksi juhannuksia on vain kerran vuodessa. Jos jotain negatiivista, niin jotain positiivistakin, sillä en muista milloin viimeksi olisin levännyt näin hyvin juhlapyhien aikana! Kiitokset kaikille mukana olleille ja pahoittelut kaikille kipeiksi tulleille!

Ensin mä olin näin....

...ja sitten siinä kävi taas näin.

Levollisin mielin voi olla mökillä, kun tietää, että Olkiluodon räjähtäessä sitä räjähtää itse ensimmäisten mukana siinä joukossa. Hyvää juhannusta!

Viivi