Hei hei hei hei!
Olen tiedostanut huonon käytökseni ja pyydän anteeksi, että olette joutuneet odottelemaan postausten ilmestymistä tässä lähipäivinä tavallista kauemmin. Kaikki tuntuu tällä hetkellä vain jotenkin tosi hektiseltä, ja siis hyvällä tavalla hektiseltä, en siis hautaudu kiireen keskelle ja huku kaikkeen tekemiseen! Tekemistä tosin on ihan jaettavaksi asti, mutta hyvällä organisoinnilla kaikki tulee tehdyksi ajallaan ja ehdin vielä siinä välissä viettää vähän vapaa-aikaakin! Tämä viikonloppu on siitä hyvä esimerkki!
Tulimme tosiaan eilen illalla työvuoroni jälkeen Raumalle ja melkein välittömästi saapumisemme jälkeen lähdin jo kohti Mr. Jonesia ja ihan mahti tyttöjen seuraa! Ollaan viimeksi kokoonnuttu tuolla porukalla 1½ vuotta sitten, joten jo oli aikakin! Olen jokaista nähnyt erikseen kyllä tässä kuluneiden kuukausien aikana, mutta ikinä kuulumisia ei ole ehditty kovin kummoisesti vaihtaa, vaan aina on ollut kiire jonnekin. Nyt kuitenkin aika kiisi kuin siivillä ja yhtäkkiä kello olikin jo 23:10 ja minun oli pakko päästää Markuskin piinastaan viemällä hänelle ruokaa kotiin. Meillä oli kuitenkin ihan superkiva ilta ja oli niin paljon höpötettävää, ettei kaikkea millään ehditty puimaan läpi! Sovittiin seuraava ravintolareissu ensi kesään ja nyt tytöt yritetään pitää siitä kiinni! ;) Kiitos vielä ihanasta seurasta! <3 font="">
Huomasin eilen illalla, kuinka vaikeaa on yhdistää dieettaus sekä ravintolaruoka. Tai no. Vika taisi tällä kertaa olla pääasiassa itse ravintolassa. Kun menua syynäsi hieman tavallista tarkemmin, huomasi aika nopeasti, että se koostui suurimmaksi osaksi joko uppopaistetuista kaloripommeista tai ruuista, jotka kirjaimellisesti uivat majoneesissa. Alun perin olin ajatellut tilata caesar-salaatin, mutta puoli tuntia ennen ravintolaan siirtymistä tajusin, että jättäessäni salaatista pekonin, parmesaanilastut, kastikkeen ja krutongit pois, jäljelle jäisi vain romaine-salaattia sekä kanaa. Ei ehkä se ideaalisin vaihtoehto, jos ruuasta aikoo maksaa yli 15 euroa! Loppujen lopuksi käskin tyttöjen olla nauramatta ja varovasti kysyin tarjoilijalta, josko minun olisi mahdollista saada ihan vain kanafileetä ja kasviksia lautaselleni. Ja sitä myös sain! Kasviksissa oli aika paljon kukkakaalia ja parsakaalia, minkä vuoksi ärtyneen suolen oireyhtymäni aiheutti hiukeita vatsakipuja ennen nukkumaan menoa. Tilanne onneksi hoitua ruuansulatuskanavaa relaksoivilla lääkkeillä, mutta pelko yöunien menettämisestä ja vatsakivuista kärsimisestä ehti tosin käväistä jo mielessä ja aiheuttaa pienen henkisen katastrofin. Kanafileekin oli muuten ihan tautisen pieni ja suhteellisen kuiva. Mutta minkäs teet, jos on pakko lähteä ravintolaan hifistelemään, oma vika!
Aamulla sitten heräsimme Markuksen perheen pienemmän hauvan hypätessä sänkyymme aikeenaan oksentaa tyynyjemme väliin. Tämä aikomus kuitenkin estyi Markuksen pompatessa salaman lailla sängystä ylös ja nostaessa Fionan hoitamaan toimituksensa paljaalle lattialle. Myöhemmin lähdimme mekko- ja kenkäostoksille pikkusiskoni kanssa emmekä päässeet loppujen lopuksi minkäänlaiseen lopputulokseen muiden kuin kenkien suhteen. Mekkoja Roosa jätti varaukseen parikin kappaletta ja itsekin mietin toisen varatun mekon ostamista, jos Roosa ei juuri tuohon kyseiseen mekkoon itse päädy.
Olin jotenkin omituisesti pettynyt vetäistessäni Studiossa mekkoja päälleni. Tavallaan olin kuvitellut kymmenen kilon laihdutuksen tuovan mukanaan myös vaatekokojen pienenemisen, mutta tässä vaiheessa voin kertoa, ettei niin kyllä tapahtunut. Vyötärö on kaventunut kyllä jonkin verran, mutta yläkroppa on treenaantunut painonpudotuksen kanssa samaan tahtiin, joten lopputulos on enemmän tai vähemmän plus miinus nolla. Lisäksi olin kuvitellut vyötärönikin olevan tässä kohdassa jokseenkin kapeampi, joten oman peilikuvan katsominen ei tuottanut sen suurempaa mielihyvää. Ehkä asiat kuitenkin muuttuvat, kun olen tavoitepainoni saavuttanut....ehkä.
Kevyen lounaan jälkeen lähdimme kovalla hingulla treenaamaan merikoulun liikuntasaliin, jossa olimme päättäneet vetää yhdessä Markuksen kanssa Johanin suositteleman treenin, jonka avulla hiki pitäisi puolessa tunnissa nousta pintaan ja treenin jälkeen olon pitäisi olla enemmän tai vähemmän kaikkensa antanut. Treeni koostui kolmesta erillisestä patterista, joista jokainen sisälsi kolme erillistä liikettä. Jokaista patteria toistettiin neljä kertaa ilman taukoja, eli kun kolme liikettä oli tehty, palattiin jälleen alkuun ja tehtiin sama homma uudestaan. Kun yhtä patteria oli toistettu neljä kierrosta (ja jokaista liikettä 15 toistoa per kierros) siirryttiin seuraavaan patteriin ja homma jatkui kuten edellä. Aikaa tähän kaikkeen kului noin 30 minuuttia ja viimeisen liikkeen viimeiset toistot tuntuivat ihan tappavan raskailta. Olo oli lopulta kuin pahoinpidellyllä, mutta hiki oli huikea ja polvi ei inahdellut tavallista enempää! Huikeeta! Kasasimme koko salin pituudelta pumppitankoja meitä molempia varten, jolloin pystyimme siirtymään sulavasti liikkeestä ja patterista toiseen ilman sen suurempia taukoja. Treeni oli ihan tautisen tehokas, joten Johan tiesi todellakin mistä puhui! Olkapäät saivat taas kyytiä, joten huominen treeni koostuu varmaankin aika tavalla pelkistä vatsalihaksista sekä hauis- ja ojentajaliikkeistä. Lopuksi otimme vielä kunnon löylyt merikoulun saunassa ja pulahdimme vielä uima-altaaseen, missä totesin, ettei polveni kestä EDES uimista. Ja kyllä riipaisi.
Palautusaterian kokkailimme anoppilassa ja sen jälkeen siirryimmekin minun vanhempieni luokse viihdyttämään meidän äitiä ja koiria. Isä on taas mökillä ja pikkusisko viihteellä, joten täällä me nyt sitten kuusistaan (koirat mukaan lukien) katsellaan Harry Potteria ja vietetään hyvin alkanutta pääsiäistä!
Huomenna olisi tarkoitus kirjoitella enemmän juurikin tämän päiväisestä (ja huomisesta) tehotreenistä sekä muutenkin kuulumisista! Tänään löysin tieni myös instagramin ihmeelliseen maailmaan, mistä minut voi löytää nimellä "rviivij" (niinkuin Reetta Viivi Johanna). Instagramiin päivittelen jatkossa todennäköisesti enemmän kuvia kuin tänne blogiin, jossa näette vain ne parhaat palat! :)
Ihanaa ja lämpöistä viikonloppua kaikille,
Viivi
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti