Salikuulumisia!

Heippa hei!

Tällä viikolla päätin sitten tehdä näitä "kuulumisia" -postauksia oikein kaksin kappalein. Eilen oli puhetta pääsykoeprojektista ja tänään sitten salitreeneistä. Jos oikein hurjaksi ryhdyn, postailen vielä painonpudotuskuulumisia tällä viikolla, sillä muutoksia on tapahtunut myös vaakalukemissa sitten toukokuun alun.

Salilla pyörivät tällä hetkellä samaiset ohjelmat, jotka ovat olleet käytössä huhtikuun alusta (tai oikeastaan keppien saamisesta) lähtien. Tulosta kuitenkin tulee ja kehitystä tapahtuu, joten en ole ainakaan toistaiseksi kokenut tarpeelliseksi muuttaa mitään. Muutaman viikon päästä olisi tarkoitus ottaa pariksi viikoksi ohjelmaan taas maksimitreenit, minkä jälkeen palaillaan jälleen normaaliin päivärytmiin ja tehdään mahdollisia fiilauksia suuntaan tai toiseen. 

Olen pyrkinyt poikkeuksetta viemään salilla treenit niin pitkälle, että toistoja ei vain enää yksinkertaisesti nouse. Ei sitten millään. Ennen Markuksen kanssa yhdessä treenailua minulla oli paha tapa tehdä sarjoja painoilla, jotka olivat vähän sinnepäin. Tämä tarkoitti sitä, etten oikeasti edes tiennyt, mitä "kipu" tai se, ettei se viimeinen toisto enää oikeasti nouse, tarkoittivat. Tähän on kuitenkin nyt tullut muutos ja viimeksi eilen iskin käyrätankoon enemmän painoa kuin koskaan ennen ja lähdin pumppaamaan pyramidisarjan viimeistä kuutta toistoa mestarin elkein. Noh, se kuudes toisto olisi jäänyt nippa nappa tekemättä, ellei Markus olisi varmistajana avittanut hiukan puolen välin kieppeillä, jotta pystyin tuomaan liikkeen kunnialla ylös asti! Kehitys motivoi taas jatkamaan eteenpäin ja asettamaan entistä kovempia painotavoitteita!

Jalkatreenikin alkaa sujua pikkuhiljaa tavalliseen tapaan, vaikka painot ovat vielä jonkun verran entisiä pienemmät. Tällä viikolla lisäsin painoja jo kymmenillä kiloilla, minkä lisäksi tein leg extension:eja ensimmäisen kerran polvivamman paranemisen jälkeen. Virhe oli tuo, sillä selkeästi, juuri leg extension on se liike, joka aiheuttaa eniten painetta, repeymiä ja kipua patella-jänteessä. Päivä ja ilta kuluivatkin kylmäpussin kanssa symbioosissa kävelyä vältellen. Torstaiaamuna polvi oli kuitenkin taas kunnossa ja salli jopa rappusten kulkemisen kumpaankin suuntaan. Opin kuitenkin kantapään kautta, että "epäilyttävät" liikkeet kannattaa jättää tekemättä ja keskittyä nyt vain toistaiseksi niihin hyviksi kokemiini liikkeisiin. Jalkasetti on nimittäin ilman leg extensioneitakin ihan tappava ja mehut saa todellakin pumpattua ilmankin irti. Keskiviikkona olinkin jalkatreenin jälkeen niin rikki, että pukuhuoneessa leijaillut parfyymin tuoksu sai minut lähes oksennuspisteeseen, joten pakkasin kamat kassiin nopeammin kuin koskaan ja siirryin raikkaan ulkoilman kautta kotiin suihkuun. 

Tällä hetkellä salitahti on ollut aika intensiivistä, sillä viikonloput ovat kuluneet tavallisesti ihan täysin muissa merkeissä, eikä salille lähtemiselle ole yksinkertaisesti vain jäänyt aikaa. Sen takia olen ottanut käyttöön sekä aamutreenit (varsinkin työpäivinä) sekä pääkallovuorot iltavuoron jälkeen, jotta saan kaikki viikoittaiset harjoitteet suoritettua. Pakko myöntää, että viisi treenipäivää putkeen on aika rasittava kokonaisuus ja välillä tekisi vaan mieli jäädä mieluummin laskemaan jopa momenttilaskuja (ja se vaatii jo oikeasti paljon....), kuin lähteä salilla pumppaamaan rautaa. Viikonloput totaalilevossa ja hyvässä "lihassa" ovat kuitenkin tuoneet kummasti puhtia varsinkin alkuviikon treeneihin, mutta tänään alkaa askel jo painaa! Vielä olisi edessä rintatreeni, minkä jälkeen viikonloppu kuluu jälleen palautellessa. Sama tahti jatkuu vielä pari viikkoa, koska viikonlopuille on tarjolla jälleen muuta ohjelmaa!

Yhtä kaikki, treeni kulkee hyvin, tuloksia syntyy, uusia tavoitteita laaditaan ja motivaatio ei pääse ainakaan hiipumaan! Toistaiseksi en ole uskaltanut lisätä aerobista liikuntaa ryhmäjumppien muodossa viikko-ohjelmaani, mutta katsotaan, jos jossain vaiheessa uskaltaisin lähteä vaikka spinningiin kokeilemaan polven rajoja!

Näillä mennään! Ihanaa alkavaa viikonloppua kaikille,

Viivi

P.s. Tänään saapuivat myös yo-tulokset ja minulle siunaantui kaksi eximiaa, thank god! Toki ne Laudaturit olisivat kovasti mieltä lämmittäneet, mutta tähän täytyy olla tyytyväinen! Lukioaikanani en olisi nimittäin ikinä saavuttanut kemiasta tai fysiikasta eximiaa! Ja tästä on hyvä jatkaa kohti lääkiksen pääsykokeitakin! Varokaa vaan! ;)