sunnuntai 1. kesäkuuta 2014

Työleiri: Day 2 ja Day 3 + yo-juhlat

Heippa!

Kuten kummitätini eilisellä yo-vastaanotolla minulle totesikin: "Taisi olla aika kiire perjantaina, kun postausta ei blogiin ilmestynyt". Kummitätini ei olisi voinut olla yhtään enempää oikeassa! Pääsin torstaina nukkumaan vasta puolen yön jälkeen ja herätys oli seuraavana aamuna jo kello kahdeksan maissa. Siitä sitten alkoikin kova kiire ja hoppu, joka jatkui koko päivän eikä loppunut ennen perjantai-lauantai välistä yötä ja klo 2:30. Perjantain aikana täytin kakut, leivoin macaronit ja juustokakut, koristelin (yhdessä Roosan kanssa) voileipäkakut ja pilkoin tuhottoman määrän salaattiaineksia. Lisäksi ohjeistin ja "johdin" meidän keittiö-teamia, jotta kaikki onnistui ja valmistui loogisessa järjestyksessä. Viimeiset koristeet voileipäkakkujen päälle asennettiin puoli kolmen aikaan ja nukkumaan päästiin suurinpiirtein kolmelta. Jälleen valmistelujen määrä kirjoitettuna tuntuu hyyyyvin vähäiseltä, mutta todellisuudessa kaikki käsiparit olivat kokoajan työllistettyinä ja taukoja ei juuri pidetty! Huomasimme siinä myös alkuillasta, ettemme olleet syöneet päivän aikana yhtään mitään kunnollista ja seuraavana aamuna vaakakin kertoi samaa tarinaa! Kaikki saatiin kuitenkin yöhön mennessä kuntoon ja lauantaiaamuun jäi enää kakkujen kuorrutus ja koristelu, juustokakkujen koristelu sekä macaronien täyttäminen. Lisäksi lauantaina siivottiin keittiö juhlakuntoon, lastattiin kahvikupit pöydille, taiteltiin lautasliinat ja laitettiin kaikki esille. Ja sitten oltiin valmiita juhlaan!

Perjantain työmaata.
Perjantain työmaata.
Käväisin perjantaina myös siellä Rotary Club:in kokouksessa tulkkaamassa saksalaisille vieraille suomalaisten juttuja ja samalla keskustelin itsekin pitkästä aikaa saksaa ihmisten kanssa. Ruoka Villa Talbo:ssa oli todella hyvää ja seura oli myöskin erinomaista. Kokous alkoi puheilla, joita pitivät sekä suomalaiset että saksalaiset, minkä jälkeen kokoustettiin noin viiden minuutin ajan. Loppu aika puolentoista tunnin tapaamisesta kulutettiinkin sitten syömällä ja sosialisoitumalla. Lisäksi kuulin valtavasti asioita itse rotareiden toiminnasta, mistä en etukäteen siis tiennyt valitettavasti yhtään mitään. Kaikin puolin loistava puolitoista tuntinen, josta käteen jäi uusia ystäviä ja suhteita taas uudelle alueelle saksanmaata. Saksalaisten vieraiden ohjelma jatkui Raumalla koko viikonlopun ajan, mutten kutsusta huolimatta päässyt osallistumaan muihin rientoihin yo-järjestelyiden ja -juhlien takia. Toivottavasti heillä oli kuitenkin hauskaa ja näkivät Rauman parhaat puolet huonosta säästä huolimatta.





Lauantaiaamu koitti sateisena ja synkeänä ja herätyskello soitti muutaman tunnin yöunien jälkeen seitsemältä. Järjestelyjen tekemiseen oli aikaa noin seitsemän tuntia, minkä aikana piti myös itse ehtiä laittautumaan ja kihartamaan hiukset. Kaikki muut lähtivät Rauman jäähallilla pidettyyn yo-juhlaan ja minä ja Markus jäimme kuorruttamaan ja koristelemaan kakkuja, kokoamaan macaroneja ja järjestämään kaikki muutenkin juhlakuntoon. Kahdentoista aikaa aloin kihartamaan hiuksia ja yhden aikaa olin vaatteiden vaihtoa vaille valmis. Kukka-asetelmat äiti oli tehnyt jo perjantaina valmiiksi, joten loput järjestelyt olivatkin lähinnä tavaroiden siirtelyä ja herkkujen tarjolle asettamista.






Kakkujen kanssa kävi jälleen se perinteinen: ensimmäistä kakkua sokerikuorrutteella kuorruttaessa kaulin massan jälleen kerran liian ohueksi ja repeytyminen oli taattu. Ensimmäinen erä kuorrutetta jousi siis suoraan roskikseen. Lisäksi kuorrutteiden oli laskettu riittävän kakkuihin nippa nappa, joten oma luovuus oli riittämisen takaamiseksi laitettava tosissaan peliin. Varauduttiin myös hakemaan lisää kuorrutetta kaupasta, jos homma alkaa ihan toivottomalta näyttää. Markus kuitenkin kauli seuraavat kuorrutteet sopivan paksuisiksi ja taikoi jämistä vielä viimeiseen kakkuun riittävän määrän kuorrutetta, joten kauppareissu pystyttiin rimaa hipoen välttämään! Kakut maistuivat aivan taivaallisille (siis sekä täytekakut että juustokakut) eikä muissakaan tarjoiluissa ollut mitään moitittavaa. Ohessa vielä yo-juhlien suolainen ja makea menu.




Tämä oli näkymä pari tuntia ennen juhlavieraiden saapumista.


Suolainen Buffet:

Savustettua siikaa ja lohta
Lämminsavulohi rieskarullat
Coctailpiirakat ja munavoi
Tex Mex voileipäkakku
Kinkku-salamivoileipäkakku
Kreikkalainen salaatti
Mansikka-mozzarella-pistaasipähkinäsalaatti
Home made perunasalaatti
Salaatinkastikkeina balsamico ja oliiviöljy

Makea Buffet:

Vanilja-sitruunavalkosuklaa täytekakku vaahtokarkin makuisella sokerikuorrutteella
Minttukrokanttisuklaajuustokakku
Marenkiset yo-lakit
Kaneliässät
Ranskalaiset vohvelit
Mokkakakut
Omar-muffinit
Lemon curd täytteiset macaron-leivokset











Tarjoilut olivat täydellä sydämellä ja innolla valmistetut, sillä huomasin tekeväni "töitä" kokoajan hymyssä suin. Mahtoiko tuo sitten johtua siitä faktasta, etten vuoteen ollut voinut moista pääsykokeisiin lukemisen takia tehdä, vai olenko vain mahtanut pimahtaa päästäni hiukan, sillä pakko myöntää, että stressin alla toimiminen oli todella rentouttavaa! Vuoteen en ole voinut täysipäiväisesti keskittyä mihinkään, koska pääsykokeisiin lukeminen on kuulunut ohjelmaan päivittäin viime kesästä lähtien. Nyt oli kuitenkin niin miellyttävää päästellä höyryjä leipomalla ja toteuttamalla sitä omaa luovaa puoltaan. Tarjoilut keräsivät myös valtavasti kehuja, mikä lämmitti omaakin mieltä lauantaipäivän kovassa kiireessä. Toimimme lauantaina Markuksen kanssa "emäntänä ja isäntänä" Juuson avustaessa toimintaa varsinkin skumpan kaatajana. Pidimme koko juhlan ajan huolen siitä, että pöydästä löytyi kaikkea ja kahvi virtasi sitä haluaville. Kiirettä piti kokoajan ja syömään ehti vasta viiden maissa, mutta se oli kaikki sen arvoista. Äiti ja isä saivat sosialisoitua vieraiden kanssa ja itse juhlakalu sai huolehtia vain miljooniensa keräämisestä ja huomiosta nauttimisesta! Päivä oli kaikinpuolin onnistunut ja illalla tapasimme vielä omiakin kavereitamme pitkästä aikaa. Tarjoiluja oli paljon, mikä oli todennäköisesti myös syy siihen, että kaikkea jäi järjestään ihan järkyttävät määrät ylitse. 





Pieniä vieraitakin riitti ja ihmetytti jatkuva kuvaaminen :)
Rääppijäiset jatkuivat jo sunnuntai aamupäivällä, kun lounastimme salaattibuffetista. Juhlakalu itsekin pääsi sängystä ylös sopivasti lounaaksi ja skippasi heilansa kanssa aamupalan siirtyen suoraan lounaaseen. Keräsimme kamppeemme ajoissa ja suuntasimme Markuksen vanhempien luokse, mistä lähdimme lyhyen pysähdyksen jälkeen kohti Turkua. Markuksen vanhemmatkin saivat oman osansa tarjoiluista ja jos minun äitini olisi saanut päättää, olisivat he saaneet melkein puolet kaikista jäljelle jääneistä ruuista ja siltikin meillä kotona olisi hukuttu salaatteihin ja kakkuihin. Kakkuja kului nimittäin koko illan aikana 1½ kappaletta, minkä lisäksi (luojan kiitos) molemmat juustokakut syötiin loppuun. Täytekakkuja jäi jääkaappiin kuitenkin vielä 2½ kappaletta, joten voitte uskoa, miten meillä ei syödä kakkuja moneen moneen kuukauteen tämän rupeaman jälkeen. 

Nyt istuskellaan mukavasti sohvalla ja valmistaudutaan molemmat huomisiin koitoksiin. Markuksella on nimittäin ensimmäiset pääsykokeet tämän kevään osalta ja minä aloitan uudessa työpaikassani, joten jännitettävää riittää ihan kylliksi! 



Kummitäti - kummityttö -laatuaikaa!

Vuosisadan sisaruspotretti!
Juhlat olivat valmisteluineen oikein ihanat ja onnistuneet, mutta loppuun on pakko todeta olevansa onnellinen siitä, ettei samanmoisia puristuksia mahdu kovin monia yhteen vuosikymmeneen!

Juhlat juhlittu!
Ihanaa alkavaa viikkoa kaikille ja suuren suuret onnittelut kaikille valmistuneille! Olette juhlanne ansainneet!

Viivi

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti