tiistai 2. joulukuuta 2014

2. Luukku {Koristeet}

Heippa!

Joulukuun toinen = joulukalenterin toinen luukku = kuvahaasteen toinen päivä = koristeet.

Pidän tänään postauksen erittäin lyhyenä, sillä olen todella kipeä. Maailma pyörii edelleen ympyrää ja verenpaineet huitelevat vieläkin todennäköisesti alle sadassa. Lähdin aamuisten pahojen olojen ja pyörrytysten jälkeen käymään lääkärissä, missä verenpaineekseni mitattiin huikeat 90/58. Eipä ole ennen tainnut olla paineet omalla kohdallani niin alhaiset, minkä lisäksi kilpirauhasestani löytyi kyhmy. Huoh. Tänään alkaakin sitten klo 20:00 puolen vuorokauden kestävä paasto, jotta pääsen huomen aamuulla ennen luentoja labroihin. Jospa kaiken takana olisikin vain kilpirauhasen vajaatoiminta. Ehkäpä se lähiaikoina selviää.

Olisin tämän päivän koriste-teemaa varten voinut järjestellä kotiimme jonkun meille sopimattoman ultramodernin koristekokonaisuuden, mutten tehnyt niin. Ensinnäkin pitkin kämppää liikkuminen aiheuttaa varsin huonoa oloa ja hikoilua, minkä lisäksi halusin ottaa kuvia minulle jollain tapaa rakkaista koristeista. Sellaisista koristeista, jotka ovat esillä enemmän tunnearvon, kuin niiden ulkonäön takia. Usemmilla koristeilla on ikääkin jo enemmän kuin minulla!


Tuo ihanasti kulmiensa alta kurkistava poni on äidiltä Turkuun muuttaessani mukaan saamani koriste, joka on sen koommin ollut aina jouluna esillä. Vanha kuin mikäkin, mutta lämmittää silti joka vuosi sydäntä samalla tavalla. Taustalla näkyy myös todella vanha joulupukki, jonka alkuperä on sama kuin ponilla. Molemmat pääsivät tänä vuonna koristamaan olohuoneemme sivupöytää.


Myös tämä etualalla oleva nalle kuuluu edellisten kanssa samaan sarjaan. Epäilen tällä olevan kuitenkin hieman vähemmän ikää kuin edellisillä. Mene ja tiedä sitten.


Tämä "hyvää joulua s****na";ksi nimetty hirvieläin on minun ja Markuksen ensimmäinen yhdessä ostama joulukoriste viime vuodelta. Löysi tiensä Bilteman hyllystä meidän ikkunalaudalle ja sinne se päätyi tänäkin vuonna. Tämä koriste on kuitenkin niin meidän laisemme, ettei mitään rajaa!


Kunhan Roosa saapuu lukemaan blogiani ja bongaa tämän otuksen, hän saa varmaan jonkin asteisen sydän-/naurukohtauksen. Kyllä vain. Tämän koristeen olen saanut Roosalta joskus vuonna nakki ja papu. Pohjassa olleesta hintalapusta huomasin kyseisen vuoden olleen jo euroaikaa, mutta väitän, että pyörimme silti ihan 2000-luvun alussa. Tämä hirvi yrittää kovasti harrastaa jotain urheilua, todennäköisesti hiihtoa, mutta sen käsiin kuuluvat sauvat eivät ole ikinä päässeet lahjapakettiini asti! Joka vuosi hirvi on ollut esillä eikä tämäkään vuosi tee siihen poikkeusta! ;)


Kuvan laatu on erittäin huono, mutta halusin kuvata Saksasta ja Itävallasta mukanamme tuomia joulukuusen koristeita, jotka vielä odottavat ripustamistaan pahvilaatikossa. Kunhan joulu alkaa lähestyä, kasaamme muovikuusemme ja pääsemme ripustamaan nämäkin koristamaan jouluamme. Meillä on ollut tapana tuoda joulun aikaan tekemiltämme reissuilta mukanamme joka kaupungista jokin pieni joulukoriste muistoksi reissuiltamme. Tänä vuonna aiomme viettää koko viikon ennen joulua Münchenissä, joten joulukoristekokoelmamme kasvaa todennäköisesti vain yhdellä koristeella! :)


Kun olin pieni, meillä oli aina ikkunakoristeita peileissä ja ikkunoissa. Nyt kun olen iso, vaalin edelleen tuota perinnettä liistraamalla näitä Lidlistä ostettuja lumiukkoja ja tähtiä ikkunoihimme. Toimii!


Markus on nimennyt tämän ihastuttavan joulu-Nalle Puhin krusifiksi-Nalle Puhiksi. Pyh. Ennen tämä roikkui "varastohuoneemme" ovessa, mutta menetti paikkansa eräälle toiselle roikkuvalle koristeelle. Nyt Puh on löytänyt paikkansa olohuoneesta television yläpuolelta. Joskus pienempänä äiti käytti tätä joulusukkana, johon tonttu toi joka yö jonkin pienen joulukalenteriyllätyksen. Pitäisi kai alkaa taas elvyttää tuotakin perinnettä!


Viimeisenä, muttei vähäisimpänä: tonttu pehmolelut joltain aikaiselta lapsuusvuodelta. Nämä ovat nähneet monta jouluaattoa ja lohduttaneet niinäkin jouluina, kun mahatauti on kaatanut minut sänkyyn (muistan ihan oikeasti halailleeni näitä silloin). Viimeiset neljä vuotta ne ovat asustelleet Turussa ja ehtineet nähdä kuudesta asunnostani kaksi. Tänä vuonna tontut saapuivat makuuhuoneesta koristamaan olohuoneemme nojatuolin selkänojaa!

Oletteko te jo kaivaneet kaikki joulukoristeenne kaapeista ulos? Onko teillä joitain joulukoristeita, jotka saavat kavereiden suut pikkuiseen irvistykseen, mutta jotka ovat tunnearvoltaan jokaisen irvistyksen arvoisia?

Tämä kipeä Viivi vie nyt läppärin lataukseen, syö viimeisen ehtoollisen ennen klo kahdeksaa ja alkaa suunnitella nukkumaan menoa. Hyvää yötä ja huomiseen!

Viivi

2 kommenttia:

  1. tsemppiä sinne huomiseen labraan, toivottavasti ei mitään kovin ikävää kyhmyä oo kyseessä! ihania kuitenkin nämä sun joulukoristeet, joulu onkin niin tunnelmallista aikaa että varmasti nuo tunnearvoa sisältävät koristeet tekevät siitä vielä ihanampaa aikaa:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Tarvii toivoa, että kaikki arvot olis kohdillaan ja muutenkin kaikki kunnossa! :) Jep, sitähän se joulu onkin! Ja kun koti tuntuu kodilta niin samapa se, millaisia ja miltä vuosikymmeneltä nuo koristeet ovat! ;)

      Poista