torstai 4. joulukuuta 2014

4. luukku {Perinteet kunniaan}

Heippa hei!

Ihanaa joulukuun neljättä päivää itse kullekin! Minä olen tänään taas todella myöhään liikkeellä, koska aiemmin päivällä olin niin tuhottoman väsynyt ja illan vietin Turunmaan Duodecim-seuran kokouksessa olkapäätä koskevia luentoja kuunnellen ja runsaasta iltapalasta nauttien. Nyt olen kuitenkin vihdoin koneella ja halusin tulla turinoimaan tänne blogin puolelle lupausteni mukaan kuvahaasteen seuraavasta teemasta, eli perinteistä.

Minä pidän perinteistä, mutta pidän myös perinteiden muokkaamisesta modernimpaan suuntaan. Perinteissä ei sinällään ole mielestäni mitään vikaa ja tietyt asiat kuuluukin mielestäni tehdä sillä "perinteisellä tavalla". Tästä hyvä esimerkki on jouluruoka. Olen elämäni aikana viettänyt joulua ulkomailla ja tutustunut paikalliseen joulukulttuuriin myös jouluruuan muodossa. Ja pakko myöntää, että noiden kokemusten jälkeen perinteistä ei tässä asiassa pysty voittamaan mikään. Olen toki vuosittain tehnyt pieniä fiilauksia meidänkin joulupöytämme menuun, mm. tuomalla joukkoon punajuuri-vuohenjuustolaatikon ja bataattilaatikon, mutta ei ole perinteistä voittanutta. Porkkanalaatikko, lanttulaatikko, kalkkuna ja kala PITÄÄ löytyä joulupöydästä.

Pikkujoulupöytää pikkujouluviikonlopulta.


Meidän jouluperinteisiin kuuluvat myös useat piparisortit, joihin tavalliset piparkakut, vanillekipferlit sekä kookosmakronit kuuluvat ehdoitta. Olemme Markuksen kanssa joka vuosi leiponeet pipareita, oli mikä oli. Itävallassa leivoimme jättimäisen piparitaikinan miniuunia käyttäen. Aikaa kului monta monta tuntia, nallekarkkeja 500 grammaa ja hermoja sitäkin enemmän. Näin jälkikäteen tuokin tapahtuma on muodostunut muistoksi, joka naurattaa aina kuvia katsellessa!

Itävallan joululeipomisia vuodelta 2012
Itävallan miniuuni!

Minun ja Markuksen omiin jouluperinteisiin kuuluu myös jokavuotinen reissu Keski-Eurooppaan joulun alla. Tästä vuodesta tulee kolmas vuosi tätä perinnettä, joten mielestäni sitä voi jo kutsua hyvillä mielin perinteeksi. Ensimmäisenä vuonna asuin itse Itävallassa, joten reppureissasimme Müncheniin ja sieltä Villachin kautta vielä Ljubljanaan. Viime vuonna taas vietimme aikaa Stuttgartissa, Salzburgissa ja Münchenissä. Tänä vuonna lennämme suoraab Müncheniin ja tarkoituksenamme on viettää ainakin kaikki yöt siellä.

München 2012.
München 2012.
Jostain päin Itävaltaa Salzburgin ja Villachin välillä, vuonna 2012.
Ljubljana 2012. Ljubljanan joulumarkkinakoristeet olivat aivan uskomattomat!!

Salzburg 2013. Such alcohol, much drunk.
München 2013.
München 2013. Minä omassa syvimmässä olemuksessani.

Stuttgart 2013.
Reissuiltamme on jäänyt useita muistoja, mutta jotain on aina lähtenyt myös mukaamme Suomeen. Päätimme tehdä lisää yhteisiä perinteitä ja tuoda Münchenistä vuosittain vaihtuvat glühwein-mukit muistoksi kotiin. 

Näille haetaan seuraajaa taas 18.12!
Koska nyt perinteistä puhutaan, ajattelin, että olisi sopiva ajankohta julkaista se porkkanalaatikon resepti, josta jo silloin marraskuussa kovasti meuhkasin! Muokkasin tämän reseptin Chocochilin kvinoa-porkkanalaatikon pohjalta mieleisekseni, sillä me emme välttämättä tarvinneet vegaanista versiota tästä herkusta! Varsinkin niille, jotka kaipaavat jotain vegaania elämäänsä, suosittelen vierailua Chocochilin internetsivuilla.


Tarvitset:

1 kg porkkanoita
2 dl kolmen viljan helmiä
suolaa
1 tl öljyä
2 dl ruokakermaa
3 tl fariinisokeria
1/4 tl muskottipähkinää
ripaus neilikkaa
ripaus valkopippuria
korppujauhoja

Tee näin:

1. Kuori ja paloittele porkkanat ja keitä kypsiksi suolatussa vedessä.

2. Keitä kolmen viljan helmet kypsiksi paketin ohjeen mukaan. Huuhtele ja kaada joukkoon teelusikallinen öljyä.

3. Kaada porkkanoiden keitinvesi pois, soseuta porkkanat, lisää ruokakerma ja soseuta tasaiseksi. Mausta sose sokerilla, muskottipähkinällä, neilikalla ja valkopippurilla. Sekoita keitetyt kolmen viljan helmet soseen joukkoon. Mausta seos vielä lopuksi suolalla.

4. Voitele uunivuoka öljyllä. Levitä porkkanalaatikkoseos vuokaan ja ripottele pinnalle ohut kerros korppujauhoja. Paista 175 asteisen uunin keskitasolla n. 50 minuuttia.

Nyt ollaankin jo melkein 5. luukun puolella, joten suljen äkkiä koneen ja siirryn painamaan silmäni umpeen ennen vuorokauden vaihtumista!

Viivi

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti