Heippa!
Hui olkoon! Nyt on kyllä myönnettävä, että blogiin kirjautuminen kahden kuukauden jälkeen tuntui samalla todella pelottavalta ja jännittävältä. Minuutti ennen kirjautumista mietin, mahtaakohan kukaan käydä täällä enää lueskelemassa ja jos niin, kuinka moni? Mahdankohan enää innostua kirjoittamaan edes siinä vaiheessa, kun blogi ja kirjoitusalusta lävähtävät naamani eteen? Vastaus molempiin edellä mainittuihin kysymyksiin oli yllätyksekseni kyllä. Tilastoista päätellen monikin käy välillä kurkkimassa blogin puolella ja tämän huomaaminen sai minut jälleen innostumaan tekstin tuottamisesta!
Tällä kertaa juoruilu jää tosin hyvin vähäiseksi, sillä olen vajaan tunnin sisään lähdössä painonnostotreeneihin. Ja kyllä! Olen vihdoin löytänyt harrastuksen, joka saa minut palaamaan treenaamaan kerrasta toiseen ja vielä kaiken lisäksi valmentajan johdolla! Viime viikolla paukkuivat jo tempaus-ennätykset, vaikka tekniikassa on vielä hullu määrä hiomista. Fiilis oli kuitenkin katossa, kun lähdin ysin maissa polkemaan torstai-iltana kotiin liikuntakeskus Alfalta. Toivottavasti tämän päivän treeni kulkee yhtä hyvin kuin viime viikkoinen.
 |
| Fiilis muutama viikko sitten! |
Into kirjoittamiseen kuitenkin lähti uudesta projektistani, jonka aloitin painonnoston ohella. Kyse on Fitfarmin Bikini Challenge - nettivalmennuksesta, joka kestää kymmenen viikkoa ja jonka pääpointtina on polttaa niin paljon rasvaa kuin mahdollista. Olen kevään ja kesän aikana syönyt miten sattuu ja katsonut paisunutta vartaloani läpi sormien, sillä huolia ja murheita oli vaikka muille jakaa. Ajattelin koko ajan alkavani elää terveellisemmin, kunhan elämä palaa sivuraiteilta takaisin kultaiselle keskitielle. Sitä aikaa ei tosin koskaan tullut. Siirsin aloittamista aina seuraavaan maanantaihin. Jossain välissä sain kiristeltyä viikon verran, kunnes tuli viikonloppu kaikkine rientoineen ja herkkuineen ja siinä sitä oltiin, jälleen lähtökuopissa. "Nyt käydään tää viikko kunnolla salilla" oli meillä aika ahkerassa käytössä, kunnes ensimmäisen treenipäivän jälkeen olin niin jumissa, että pelkkä liikkuminen töihin ja takaisin tuotti helvetillistä tuskaa. Ja niistä töistä puhumattakaan. On pirullisen vaikeaa motivoida itsensä lähtemään salille vielä kahdeksan tunnin työpäivän jälkeen. Been there done that.
 |
| Kyllä näillä muuten lihoo! @Tintå |
 |
| Aamulenkkimaisemia. |
 |
| Aamulenkillä ennen seiskaa. |
Aloituskuvia saatte odotella ihan valmennuksen loppuun asti, sillä aion luovuttaa ne niiden hirveydestä huolimatta julkisuuteen osallistuessani Louis Vuittonin laukusta kisaamiseen Paras muutos - kilpailun merkeissä. Yksinään kuvat ovat niin hirveät, että ne tarvitsevat viereensä (toivottavasti) onnistuneen muutoksen! Tähän mennessä (2½ viikkoa) painoa on jo tippunut muutamia kiloja ja senttejäkin on huvennut yhteensä jo yli kymmenen. Matkalla kohti sitä kadonnutta vyötäröä siis ollaan!
 |
| Viime perjantailta ennen salia. |
Jos jotain opin viime keväästä ja menneestä kesästä, huomasin kerääväni kaikki pudotetut ja hikoillut kilot valtavalla vauhdilla takaisin, kun en tarkkaillut syömieni ruokien laatua ja määrää. Häidenkin lähestyessä aion nyt tämän projektin avulla palauttaa itseni takaisin ruotuun ja siihen rytmiin, jolla 1½ vuotta sitten pudotin ne kovasti mainostamani 12 kiloa. Nuo kaikki 12 kiloa eivät, luojan kiitos, tulleet takaisin, vaan onnistuin pitämään niistä vielä puolet loitolla! Huh.
 |
| Venetsialais-look. |
Nyt lähden pakkailemaan kassiani ja siirryn paiskomaan rautaa painonnostosalille! Tällä viikolla aion vielä palailla ensimmäisten kolmen valmennusviikon kuulumisten muodossa!
Ihanaa torstaita kaikille ja anteeksi hiljaiseloni,
Viivi
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti