Viimeaikaisia rientoja

Heippa!

Olenkin täällä jutellut, miten lääkis on tuonut tässä lähiaikoinakin tullessaan jos jonkinmoista menoa ja meininkiä. Päällimmäisinä tietysti ovat mielessä vielä Fetussitsit ja Kastajaiset! Muutakin on ollut ja monet jutuista ovat olleet ihan alkoholittomia päivällä tapahtuneita juttuja, näistä ensimmäisenä mieleen tulee Orionin pitämä esittäytyminen, minkä jälkeen he antoivat meille pienet anatomian taskukirjat sekä ihan ikiomat stetoskoopit!

Fetussitsit järjestettiin viime kuun loppupuolella ja ne olivat meidän ykkösten ensimmäiset sitsit. Minulle sitsit olivat myös ensimmäiset koko elämäni aikana ja koi varsinaisen kulttuurishokin siellä pöydässä istuessani ja juhliessani. Note to myself: Shotteja ei pidä huitaista jatkuvasti ykkösellä huiviin ja viiniä sekä siidereitä kannattaa niroa millilitra tahdilla laulujen aikana, jos ei tahdo olla ihan huikeassa oksennuskunnossa ennen illan päättymistä. Minä onnistuin onnekseni välttämään tuon oksennuskunnon, mutta valitettavasti monet muut eivät! 

(Kuva: Maia Kaps)

Paikan etsintää! (Kuva: Maia Kaps)

Paikan etsintä jatkuu! (Kuva: Maia Kaps)

Sitsaaminen oli todella kivaa! Ainut miinuspuoli oli tilan ahtaus, mistä johtui, että syöminen ja itseasiassa oleminen yläpäänsä oli välillä todella haastavaa. Sitsiohjelma koostui meillä sitsaamisen perusteiden opettelusta, laulamisesta, esitysten katselusta, syömisestä sekä muutaman ohjelmanumeron suorittamisesta. Harrastimme mm. speed datigia omassa pöydässämme ja laulettiimpa sitseillä sekä Raumlainen ryyblaul että Satakunnan laulu. Laulaminen ei ole kyllä koskaan ennen ollut niin kivaa!

Väliaikashowta! (Kuva: Maia Kaps)

Huikea pätkä tuossa yläpuolella, suosittelen vilkaisemaan! ;)

Kun sitsit oli sitsattu, alkoivat jatkot, joille saivat osallistua myös muut lääkisläiset. Löytyipä joukosta myös muutama Jyväskyläläinen liikuntatieteen opiskelijakin. Tanssia, ilmaista boolia ja monta tuntia hauskanpitoa. Itse päädyin joskus kahden maissa kotiin ja pyörä ei tosiaan kulkenut metriäkään suoraan. Hihitellen kotiin ja Markuksen unta häiriköimään!

(Kuva: Maia Kaps)

Seuraavalla viikolla, eli lokakuun ensimmäisellä viikolla, vietettiin kastajaisia, joiden päätteeksi minutkin kastettiin muiden fetusten kanssa samaan vesisaaviin, minkä seurauksena meistä tuli vihdoin medisiinareita!

Ennen kastajaisia oli tällanen fiilis! Minttukaakao reppuun  ja menoksi!

Kastajaiset alkoivat rastikierroksella, jossa suoritettavana oli muun muassa tequilashotin kustomointia, sykkeen nostoja, anatomisten rakenteiden paikannusta sekä viskin tunnistusta ja shakin peluuta. Meidän rastikierroksemme päättyi biletelttaan Kupittaan puistossa, jossa reivasimme n. 20 minuutin ajan vailla tietoa teltan ulkopuolisesta maailmasta! 

Kastajaisten ensimmäinen juomapeli! (Kuva: Maia Kaps)

Sukkahousut päähän ja elämä hymyilee!

Rastikierroksen jälkeen siirryimme kohti Tivolia ja kastettamme. Tivolin rappukäytävässä silmämme sidottiin ja meidät tönäistiin sisätiloihin, joissa meitä ensin kuljetettiin tönimällä kohti Tivolin kylpyhuonetta, josta yhtäkkiä löysin itseni ilmaan nostettuna vaaka-asennosta lähestymässä vesisaavia. Huonoksi onnekseni jouduin kasteessa hiukan satutetuksi, kun kaulaani (ja sen kilpirustoa) hakattiin jokaisella seitsemällä kastolla saavin reunaan. Seuraavana päivänä muistona oli onneksi vain mustelma eikä mitään pahempaa luojan kiitos sattunut. Kaste oli kaste ihan sanan oikeassa merkityksessä, kun vaatteet olivat loppujen lopuksi housujen vyötäröä myöten märät. Diplomi kouraan ja uusi medisiinari oli syntynyt! Iltaa juhlistettiin taas pitkälle yöhön enkä edes muista, milloin olen Tivolilta kotiutunut! Hauskaa kuitenkin oli! :)

Tivolin rappukäytävässä oli tunnelmaa! 

Ja varsin hotteja tyyppejä :D

Ja kasteen jälkeen ainakin! :D 

(Kuva: Maia Kaps)

Kuulostaa nyt siltä, että lääkis tarjoaa iltamenemisinä vain alkoholin kittaamiseen liittyviä tapahtumia. Näin ei kuitenkaan ole ja voin onneksenne todeta jättäneeni tältä päivältä kummisitsit (ykköset ja kutoset yhdessä sitsaamassa = ainutkertainen tilaisuus) väliin ja menneeni kuuntelemaan Medisiinalle kuuden maissa uravalintaan liittyvää seminaaria! Joka paikassa kuulee lääkäreiden kertovan, miten he vihasivat sitä ja tätä ja tuota erikoisalaa eivätkä ikinä olisi voineet kuvitellakaan erikoistuvansa niille aloille ja loppujen lopuksi he ovat kuitenkin päätyneet tekemään juuri niitä asioita, minkä suhteen ovat olleet koko opiskeluaikansa hyvin jyrkkiä. Tästä puhuttiin myös tänään eri esiintyjien puheenvuoroissa. Tämän kaiken perusteella minusta siis todennäköisesti tulee geriatri tai psykiatri, sanokaa minun sanoneen! :D

Torstaiterkuin,

Viivi