Heippa!
Kuten joku jo ehkä on instagramista bongannutkin, meillä vietettiin lauantai-iltana piparipeijaisia ja kuunneltiin samalla noin kolmen tunnin ajan kaikenlaisia joululauluja laulukielestä välittämättä. Kyllä. Meillä leivottiin pipareita jo marraskuussa, hyvissä ajoin ennen ensimmäistä adventtia ja itse joulua, johon btw on enää 30 yötä aikaa!
Pääasiasiallinen syy leivontavimmaan oli ajanpuute, joka alkaa uhata minua tuossa parin viikon päästä. Olen lupautunut olemaan tästä seuraavat kolme sunnuntaita töissä, minkä lisäksi tentti- ja seminaarikausi alkaa taas koputella ovella, joten aika joulujutuille tulee olemaan seuraavien viikkojen aikana suhteellisen kortilla. Joulujutut on kuitenkin saatava tehtyä ja mieluummin ilman kiirettä ja häslinkiä, joten aloitimme hyvissä ajoin. Tekin tosin hyödytte näistä aikaisista leivontapeijaisista, sillä reseptien ilmestyessä blogin puolelle ajoissa, voitte itsekin miettiä tämän vuoden pipari- ja leivonnaisvalintojanne uudestaan! Aina ei tarvitse noudattaa perinteitä ja leipoa sillä samaisella piparireseptillä, jolla on jo leivottu viimeiset 20 vuotta! Vai pitääkö..?
Olen jo muutamana jouluna leiponut piparini ruisjauhoisesta taikinasta, mutta tavallaan tahallaan olen joka vuosi jättänyt reseptin kirjoittamatta ylös. Tällöin olen joutunut vuosittain etsimään uutta reseptiä enkä ainakaan ole omasta mielestäni leiponut yhtenäkään jouluna pipareita edellisvuotisella reseptillä - aina on siis löytynyt jokin vielä paremman kuuloinen resepti netin tai keittokirjojen syövereistä!
Tämän vuotisen reseptin bongasin ihan perinteisesti googlettamalla. Löysin samaisen reseptin paristakin eri blogista, joissa molemmissa sitä oli kehuttu maasta taivaaseen! Tein itsekin reseptiin pieniä muutoksia, sillä perinteisyys on mielestäni jollain tapaa kuitenkin osa joululeivontaa enkä sen vuoksi halunnut heittää taikinan sekaan mm. kahta ruokalusikallista jauhettua korianteria tai ruokalusikallista maustepippuria. Alkuperäisessä reseptissä oli kuulemma mukana myös parin desin verran kuivattuja karpaloita ja rusinoita, jotka jääkööt tällä kertaa kokeilematta minunkin keittiössäni. Muuten noudatin reseptiä suhteellisen orjallisesti, sillä halusin saavuttaa pipareihin sen koostumuksen, jota blogeissa ylistettiin!
Piparit onnistuivat oikein hyvin, vaikka taikina ehtikin lepäillä parvekkeellamme vain noin kuuden tunnin luokkaa. Lisäksi taikina oli lämmetessään yllättävänkin löysää, mikä ei kuitenkaan menoa haitannut, kun piparien painelu suoritettiin vähän rivakammalla tahdilla ja painetut piparit nostettiin melkein saman tien pellille odottamaan uunitusta. Piparitaikinaa ei juuri tuon löystymisen takia kannattanut ottaa kahdeksasosaa isompaa osaa leivottavaksi kerrallaan, mutta eipä sekään meidän menoamme haitannut! Lisäksi koostumus oli pipareiden jäähdyttyä aivan uskomaton. Siis oikeasti, wau! Olen syönyt rapeita pipareita, mutta tämä ilmavuus ja rapeus oli ihan omaa luokkaansa! Senpä takia voikin olla, että meillä leivotaan ensi vuonna, ensimmäistä kertaa ikinä, joulupipareita edellisvuoden reseptillä!
Tarvitset:
200 g voita
2 dl tummaa siirappia
3 dl fariinisokeria
2 rkl kanelia
1½ rkl jauhettua neilikkaa
1 rkl inkivääriä
½ rkl muskottipähkinää
(halutessasi voit kokeilla tipauttaa taikinaan myös 2 rkl jauhettua korianteria ja 1 rkl maustepippuria)
2 kananmunaa
3½ dl ruisjauhoja
1½ tl soodaa
2 dl mantelijauhoa tai mantelijauhetta
4 dl vehnäjauhoja
Tee näin:
1. Mittaa kattilaan voi, fariinisokeri, siirappi ja mausteet. Kiehauta seos kokoajan sekoittaen ja sekoittele, kunnes sokeri on kokonaan liuennut. Jäähdytä.
2. Lisää kananmunat jäähtyneeseen sokeriseokseen yksitellen ja sekoita tasaiseksi.
3. Lisää sooda ruisjauhoihin ja sen jälkeen sooda-ruisjauhoseos taikinaan. Mittaa joukkoon myös mantelijauho tai -jauhe ja vehnäjauhot parissa erässä ja sekoita taikinaksi.
4. Kokoa taikina tiiviiksi massaksi ja anna tekeytyä mielellään noin kymmenisen tuntia. Itse annoin taikinalla aikaa vain kuutisen tuntia, mutta pipareista tuli silti todella hyviä sekä maultaan että rakenteeltaan. Jätin itse taikinan siihen kulhoon, jossa sitä työstin, peitin sen kelmulla ja kannella ja vein parvekkeelle.
5. Työstä taikinaa n. kahdeksannes kerrallaan. Kauli taikina hyvin jauhotetulla alustalla, painele taikinasta muoteilla kuvioita ja paista 200 asteisessa uunissa (tasalämpö) kuutisen minuuttia pipareiden halkaisijasta ja paksuudesta riippuen. Vähän paksummat ja suuremmat piparit saattavat tarvita minuutin ekstra aikaa, kun taas pienet ja ohuet ovat sopivia jo noin 5 minuutin paistatuksen jälkeen. Tarkkaile siis uunisi sisältöä!!
Piparit rapeutuvat vasta kokonaan jäähdyttyään, joten haaleatkin piparit voivat olla vielä asteen pehmeämpiä kuin kunnolla jäähtyneet yksilöt! Itse otin tietysti ensimmäisen satsin uunista ja tungin melkein heti sen vuoden ensimmäisen piparkakun suuhuni odottaen tietysti sitä suurta ja mieletöntä rusahdusta, joka rapeista pipareista tulee. Eihän sitä sitten koskaan tullutkaan, vaan pipari oli vähän sitkeähkö, pehmeä ja...lämmin. Siinä sitten neljännen pellin kohdilla palasin takaisin tuon ensimmäisen satsin luokse ja maistoin jäähtynyttä piparia. Oi nam. Se rasahdus! Tässä siis oli tämän tarinan opetus: antakaa pipareille aikaa jäähtyä ja rapeutua!
Ihanaa joulunodotusta kaikille muillekin joulufriikeille!
Viivi
p.s. Meillä on jo porkkana- ja lanttulaatikot pakkasessa odottelemassa tulevaa käyttöä! Laatikot tein tänä vuonna eritavalla kuin ennen, joten reseptit lupaan laittaa tänne blogin puolelle tämän viikon aikana!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti