sunnuntai 15. maaliskuuta 2015

Sushi-ilta ja lakka-valkosuklaajuustokakku sekä laatuseura

Heippa!

Tää on niin tätä. Tultiin viime yönä puoli kolmen maissa kotiin, päästiin nukkumaan vasta vartin yli kolme ja tänään aamulla puoli yhdeksältä minä olen hereillä, virkeä ja pää pystyssä kuin pienellä mangustilla konsanaan. Eipä tullut siis viikonloppuna nukuttua mitään huikean pitkiä lataavia yöunia, joita olisin todennäköisesti tarvinnut ensi viikkoon, joka koostuu keskiviikkoa lukuunottamatta klo 8-17 kestävistä koulupäivistä. Keskiviikkona tosiaan koen armahduksen ja pääsen hipsimään kotiin jo klo kolmen aikaan. Ensi viikonloppuna sitten uni varmaankin maittaa tämänkin viikonlopun edestä.


Eilen oli kuitenkin taas aika matkata Kaarinaan Eeron ja Elinan luo kokkailemaan ja viettämään muutenkin laatuaikaa ystävien kanssa, tällä kertaa kuntosalin ulkopuolella. Elinalla oli eilen synttärit eikä menumme siksi koostunut mistään tietystä teemasta, vaan mentiin sillä mitä loppuviikosta teki mieli, siis sushia! Jee!


Tällä kertaa sushiin liittyy myös hyihyi-tarina, sillä halusimme kokeilla tuoretta tonnikalaa sushimme välissä/päällä. Eero kävikin ostamassa tonnikalaa Stockan herkusta ja koki kokkina jo karmivia hetkiä kalan leikkaamista todistaessaan. Mutta pahin oli vasta edessä. Kun eilen iltapäivällä sitten aloimme tehdä ruokaa ja Eero alkoi leikata tonnikalaa, totesimme hajun olevan aivan karmea. Kala ei omasta mielestäni näyttänyt edes tuoreelta ja löyhkästä päätellen oli sitä ollutkin about viikko takaperin. Pakko sitä kuitenkin oli maistaa ja Markus osottautui oivaksi koekaniiniksi. Vielä yöllä kotiin tullessamme Markus valitteli oksettavaa oloa ja epäili sen johtuvan siitä tonnikalan hajusta, joka iskostui muistiin sitä raakana syödessä. Hyh. Lopulta jouduimme paistamaan tuon pirullisen kalliin palan järkyttävän huonolaatuista otusta, eikä tämä enää tietenkään vastannut sitä, mitä tonnikalasusheilta olimme odottaneet. Laitoimme paistetun kalan sitten rullan sisään ja kyllä se siellä muiden makujen seassa sitten meni. Koska mehän emme heitä 60 euroa/kg maksavaa kalaa roskiin, emme todellakaan.





Muuten ilta ja sushirullailut sujuivat rattoisasti. Olen itse tehnyt sushirullia nyt kolme kertaa ja jälki alkaa olla jo paljon parempaa, kuin sillä ensimmäisellä kerralla. En tosin pääsisi vielä edes sushiravintolaan riisiä pesemään, mutta suunta on jo ylöspäin ja ruoka kuitenkin maistuu hyvälle! ;) Tällä kertaa epäonnistuimme ja puurotimme riisimme oikein liisteriksi. Maku oli silti hyvä, joten annoimme tämän pienen mokan itsellemme anteeksi! Sushin kanssa maistui tällä kertaa Pepsi Maxin lisäksi:

Lenz Moser Prestige Riesling 2010 Trocken, Itävalta, 12,5 %

ja

Kura no Machi Tokubetsu Junmai Ginjoi Sake, 300 ml

Olin itse haaveksinut lasillisesta valkoviiniä jo pari päivää, joten nautin suunnattomasti tuosta Lenz Moserin Rieslingistä, ja jopa puolentoista lasin verran! ;) Emme nykyisin juurikaan käytä alkoholia, joten oli ihme, että niin hillitön viinihimo pääsi yhtäkkiä iskemään. Himon sai kuitenkin hoidettua helposti parilla lasilla viiniä ja taas on mimmi tyytyväinen pitkän aikaa!



Alkupaloiksi pojat tahtoivat tapojensa mukaisesti uppopaistaa jotain. Tässä kuukausien kuluessa on tullut jo uppopaistettua mm. naudanlihaa fonduepadassa, Mars-patukoita ja banaaneja. Tällä kertaa vuorossa olivat kananpalat ja kampasimpukat. Kampasimpukoita söimme myös ihan pannulta paistettuna. Kana oli aivan taivaallisen mehukasta ja kuorrute jäi todella todella rapeaksi. Nam! Toivottavasti ensi kerralla mämmi ei eksy sinne uppokeittimeen.

Elinan synttäreiden kunniaksi Eero oli myös leiponut valkosuklaa-lakkakakun, jota sitten porukalla viimeistelimme ja koristelimme. Olin Pinterestistä löytänyt kauniin kuvan valkosuklaakukista, jotka tehtiin pursottamalla ääriviivat leivinpaperille ja levittämällä suklaata hammastikulla suorin vedoin kohti kukan keskustaa. Kukista tuli ensimmäiseksi eräksi hyvin kauniita, varsinkin, kun kuvaamataidon arvosanani ei koskaan ole mikään hirmuisen hyvä ollut ja piirsin kukat ilman mallia omasta päästäni. Irrotusvaiheessa ja kakun päälle siirrettäessä huomasimme sulamisongelman, koska emme tietenkään temperoineet suklaata projektin alussa. Kukat päätyivät kuin päätyivätkin lopulta kakun päälle ja koristivat kakkua kyllä ihan kivasti. Aion kuitenkin kehittää tätä koristelutekniikkaa vielä eteenpäin ja testata ensi kerralla joko kukan pursottamista suoraan kakun pintaan tai vaihtoehtoisesti suklaan temperoimista ennen pursotusoperaatiota. Katsotaan, kuinka muijan käy!




Loppuilta menikin sitten Bohnanzaa pelaillessa ja (kröhöm...) The Joulukalenteria sekä Tohtori Sykeröä katsellessa. Jep, älkää kysykö! :D Selailimme Elinan kanssa myös sisustuslehtiä, juttelimme sisustuksesta ja selailimme Pinterestiä kovalla tohinalla. Minun kohdallani tämä on suoranainen ihme, koska en todellakaan osaa puhua sisustusta ja stailausta! Ehkä tässä itsekin jotain oppii, kun Elinan seurassa hengailee! ;)

Lopulta lähdimme vartin vaille kaksi käppäilemään bussipysäkille ja kävelimme vielä runsaan kilometrin matkan kaupunginsairaalalta kotiin siinä rapeahkossa pakkasilmassa. Kotona peiton lämpö tuntui taivaalliselta ja uni tuli melkein välittömästi. 

Nyt aloin jo odotella huhtikuun pääsiäisteemaista iltaa ja suunnitella seuraavaa menua. Se on varmaa, että mämmi tehdään tällä kertaa itse!

Ihanaa sunnuntaita kaikille! Nauttikaahan auringosta, kun se vielä tuolla möllöttää!

Viivi

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti