sunnuntai 15. helmikuuta 2015

Mites meni ystävänpäivä, noin niinku omasta mielestä?

Heippa!

Tulin tänne heti näin sunnuntaisena aamupäivänä hehkuttamaan meidän eilistä ystävänpäivää ja iloitsemaan tästä lämmittävän aurinkoisesta kevätpäivästä! Mites teidän ystävänpäivä meni? Meidän ystävänpäivä oli ehkä paras ystävänpäivä pitkiin aikoihin! Ei sillä, etten olisi viime vuotisesta hyvää ruokaa-kauniita lahjoja - ystävänpäivästä pitänyt, mutta tänä vuonna me vietimme helmikuun neljättätoista yhdessä YSTÄVIEN kanssa. Emme siis kahdestaan hyvästä ruuasta nauttien, vaan Elinan ja Eeron kanssa ja silti edelleen siitä hyvästä ruuasta nauttien. Päivä oli ihan loistava, mistä suuri kiitos kuuluu myös loistavalle seuralle! ;)



Aloitimme Markuksen kanssa ystävänpäivään valmistautumisen jo edellisenä iltana, kun valmistimme perunasalaatin, blinitaikinan juuren ja lounaan kasvikset valmiiksi lauantaita varten. Virallinen ystävänpäivämme sitten alkoikin lounaan valmistamisella ja puoli 12 maissa lähdimmekin jo porukalla siirtymään kohti Sats Triviumia ja ystävänpäivän erikoisohjelmanumeroa, crosstrainingia. Satsilla oli ystävänpäiväkampanja, jonka puitteissa ei-jäsen-kaverin sai ottaa ilmaiseksi mukaan treenaamaan ja Samu veti vielä ekstrana sen crosstrainingin, johon olen itse aivan rakastunut. Totta kai me Elinan kanssa siis menimme crosstrainingiin tirisyttämään rasvaa ihan todenteolla.

Tunti oli jälleen juuri sellainen, kuin jo aikaisemminkin olen kertonut ja hiki nousi heti ensimmäisen kahdeksan minuutin jälkeen pintaan kastellen koko paidan samantien läpimäräksi. Minulla jalkoja ja muutakin kroppaa painoi vielä torstainen crosstraining ja perjantainen olkapäätreeni, joten tunti tuntui välillä oikealta tuskien taipaleelta. Selvisimme kuitenkin molemmat hengissä, saimme törkeän kovan treenin (Elinan sykemittarin mukaan kaloreita paloi enemmän kuin 450 kcal ja syke hakkasi useampaankin otteeseen maksimeissa! Voi kunpa itselläkin olisi sykemittari! :( ) höystettynä huikealla tsemppaamisella ja kaiken kukkuraksi Elina päätti vielä liittyä Satsin jäseneksi! Jes, treeniseuraa! Ja minuun on nyt ihan virallisesti iskenyt crosstraining-hulluus, oikeasti! Treenin jälkeen Sats tarjosi Leaderin minttusuklaa Whey:stä tehtyä palautusjuomaa ja pojat jäivät vielä kahville karkkien kera. Elinan liittyessä Satsin jäseneksi, osallistuimme kumpikin samalla kilpailuun, jossa palkintona on 10-kerran PT-paketti. Täytyy pitää sormet ristissä ja toivoa, että kerrankin onni suosisi minuakin! PT-paketille tulisi kyllä käyttöä (terkuin kesän 2016 morsmaikku)! ;)


Raahauduimme kolmen jäljissä meidän residenssiimme, söimme lounasta (juures-kana-kolmen viljan helmi - vuokaa, NAM!) ja käväisimme Citymarketin kautta hakemassa juomia ja viimeisiä raaka-aineita illan blinibileitä varten. 


Illan menu piti sisällään sitä meidän tekemäämme perunasalaattia ja blinejä useille täytteillä, minkä lisäksi teimme (tai pojat tekivät) vielä makaroni-kinkkusalaatin. Jälkiruuaksi valmistin kolmen raaka-aineen suklaakakun (kukin voi arvailla, mitkä kolme raaka-ainetta olivat kyseessä! Terveellistä tämä herkku ei ollut nähnytkään ;) ja Elina ja Eero olivat tehneet mukaan myös kookospalloja. Nam, nam ja nam! Iskimme pelipöytäämme vielä neljä mariskoolillista suklaata, marmeladia ja Haribon karkkeja ja voilá, ilta oli täydellinen.



Mestari työssään ;)

Kyllä, mestari työssään! ;D


Se kolmen raaka-aineen suklaakakku, joka oli kuin suklaamoussea olisi syönyt: pehmeää, silkkistä, tarpeeksi bitteriä ja ja ja.. 


Ilta kului jutellessa häistä ja kaikesta muusta, minkä lisäksi pelasimme korttia melkein koko illan. Olin jo ihan unohtanut, miten hauska peli Rommi olikaan ja nyt en malta odottaa seuraavaa treffikertaamme, jotta pääsen taas hakkaamaan korttia pöytään! Markus ei niin kovin innoissaan korttipeleistä ole, minkä takia tarvitsen Eeron ja Elinan peliseurakseni! Tulisipa maaliskuu siis nopeasti!


Puolenyön maissa siirryimme kaikki koteihimme ja peteihimme yöpuulle ja loistava päivä pääsi myös paperille asti Onnellisten hetkien - purkkiini.

Päivän aikana keskustellut hääkeskustelut ja Love Me Do - messuilta haettu Elinan vanha häämekko saivat minut jo päättämään, että pääsiäislomalla lähdetään sovittamaan morsiuspukuja. Iiks! Tästä se sitten lähtee ja toivottavasti puku päälle vedettynä koko naimisiinmeno alkaa pikkuhiljaa konkretisoitua! Tällä hetkellä kaikki budjetit ja juhlapaikkojen etsimiset tuntuvat vielä niin epätodellisilta ja kaukaisilta, vähän kuin suunnittelisi häitä jollekin muulle!

Loppuun vielä Markuksen terveiset! 
Ihanaa aurinkoista sunnuntaita kaikille! Nauttikaa ihanasta kevätsäästä ja antakaa pusuja sille rakkaalle, niin minä ainakin aion tehdä! 

Viivi


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti