Heippa!
Blogi on jälleen ollut hiljainen pääasiassa koulun alkamisen ja opiskelumotivaation seurauksena. Innostuin kovasti alkaneesta biokemian kurssista, minkä takia olen viettänyt melkein kaikki päivät biokemian kirjaa lukien ja opiskeltuja asioita kerraten. Iltaisin olenkin sitten ollut niin puhki, etten ole saanut enää kirjoitetuksi. Viikonloppuna taas oli niin tylsää ja hiljaista, ettei ollut motivaatiota ja energiaa tarttua tuumasta toimeen ja turinoida blogiin jotakin yleishyödyllistä (tiedä sitten, miten tämäkin oikeasti on mahdollista...).
Ajattelin taas siis aloitella tämän kirjoittamisen uudestaan vähän kuulumisia kertoen, koska tästä olen ennenkin ammentanut kirjoittelumotivaatiota kaiken kiireen keskelle. Kirjoittelemista odottavia juttuja on tosin tarjolla, joten eiköhän tämä hiljaisuus tästä vielä voitoksi muutu!
Koulu tosiaan alkoi keskiviikkona 7.1 ja sen jälkeen onkin posotettu menemään enemmän tai vähemmän kovalla tahdilla. Tässä kun taas mainitsen käyväni koulussa klo 8-12 joku tuhahtaa todeten, ettei tuo mitään kunnollista koulunkäyntiä ole nähnytkään. Näin minäkin luulin, kunnes tajusin kotiin matkaavaan työmäärän laajuuden. Luennoilla opetetut asiat kun opetetaan koulussa suurinpiirtein ja se suurin työ sitten tehdäänkin kotona. Joten. Kun minä silloin kahdentoista pintaan saavun kotiin, syön ja asetan kirjan ja läppärin mukavasti eteeni ja jatkan opiskelua sinne neljään tai viiteen asti. Viikonloppukin meni ihan mukavasti viime viikon luentoja kertaillessa ja kirjaa lukiessa... Sisäistäminen onkin sitten taas asia erikseen ja se on vielä joululoman jäljiltä hiukan ruosteessa.
Vuoden vaihteessa päätin alkaa taas elää normaalisti ja terveellisesti ja päätöksessäni olen myös suurinpiirtein pysynyt. Koska olen jo enemmän tai vähemmän tyytyväinen siihen, miltä kroppani nykypäivänä näyttää, en jaksa niuhottaa herkkujen syömisestä viikonloppuisin. Nytkin viikonloppuna tuli syötyä jos jonkinmoista herkkua, mikä tosin oli ehkä ihan sallittua, koska syntymäpäiväni sattui osumaan sunnuntaille! Nyt jaksan taas olla koko viikon nätisti ja syödä terveellisesti. Leipojan jauhopeukaloni ovat tosin kärsineet tästä ratkaisusta jonkin verran, mutta päätin alkaa jälleen testailemaan niitä vähän terveellisempien herkkujen reseptejä. Joulun alla pelkkää voita, jauhoa ja sokeria ja nyt uuden vuoden kunniaksi kaikkea ilman edellämainittuja aineksia? Jatkuukohan tämä näin koko loppuelämän ajan? :-D
Treenaamaankin olen vuoden alun jälkeen ehtinyt ihan kivasti, vaikka salitreeni onkin muodostanut noista treenikerroista vain pienen murto-osan. Päätin nimittäin ottaa itseäni niskasta kiinni ja aloittaa rähinätreenin lisäksi joitain rauhallisempia urheilumuotoja. Tuumasta toimeen ja viime viikon keskiviikkona kävin elämäni ensimmäisellä joogatunnilla, joka tuntui heti siltä kadonneelta ja puuttuneelta jutulta, jota olen kaivannut elämääni! Eilen kävimme Markuksen kanssa Trigger Point-tunnilla, joka paremmin Foam Roller-tuntinakin tunnetaan. Voi sitä ilonpäivää, kun venyvyys kasvoi tuon 30 minuutin aikana useita, useita senttejä! Nyt tosin lihakset ovat todella jumissa ja aivan tautisen kipeät, mutta ensi viikolla olen ainakin itse menossa jälleen rullailemaan! Olen patistanut itseni myös venyttelemään kaikkien treenisessioiden jälkeen ja sunnuntaina venyttelin jopa televisiota katsellessa, ihan vapaaehtoisesti vielä kaiken lisäksi! Pakko myöntää, että vuoden venyttelemättömyys on todellakin tehnyt tehtävänsä ja tunnelin päässä ei näy vielä minkäänlaista valoa. Trigger Point toimi tosin huumeen lailla ja sai minut hetkellisesi venymään, kuten hyvinä vanhoina aikoina. Samalla se sai haluamaan lisää tuota pikaisen ja halutun lopputuloksen aikaansaajaa eli Trigger Point-tuntia itsessään!
 |
| Tadaa! Joulun aikana kerätyt kilot kivasti koristavat kaiken ylimääräisen nesteen kanssa tätä kroppaa. Kuva on heti 1.1 otettu, joten nesteen aiheuttama pöhöttyminen on jo onneksi hävinnyt! :-D |
Jotta urheilu ei näinä kauniina talvipäivinä rajoittuisi pelkästään sisätiloihin, kävimme Markuksen kanssa terottamassa luistimemme ja olemmekin sen jälkeen käyneet jo pariin kertaan testaamassa tuossa parin sadan metrin päässä sijaitsevaa luistelumatoa, joka on ollut jäädytettynä vissiin aina marraskuun alusta asti. Matka ei ole pitkä ja luistelu on taas todettu todella kivaksi urheilumuodoksi, joten sinne aiomme vielä ennen kevään tuloa matkata moneen kertaan! Omat luistimeni tosin ainakin näin aluksi ovat vähän hiertäneet oikean jalan sisemmän malleolin (se möykky siinä nilkan sisäpuolella) alle aikamoisen rakon nyt molemmilla kerroilla. Onneksi kaapista löytyvä aloe vera tai ainakin sen aiheuttama plasebo-vaikutus on saanut nuo rakot paranemaan ihan ennätysnopeasti!
Sunnuntaina tosiaan "juhlin" synttäreitäni täällä kotona Markuksen kanssa kämppää siivoten ja joulutavaroita pois keräillen. Nyt on asunto taas niin kamalan arkisen ja pimeän näköinen, kun kaikki ihanat jouluvalot ja kynttilät on kerätty odottelemaan taas seuraavaa joulua. Olohuoneessakin alkoi kummasti kaikua, kun keräsimme joulukuusen ja kaikki muut härpäkkeet pois. Voisipa joulunaika jatkua edes hiukan pidempään.. Sunnuntaina opiskelimme kumpikin myös muutaman tunnin ajan, minkä jälkeen aloimme suunnitella jotain synttäritekemistä. Päätimme kuitenkin rahaa säästääksemme jäädä kotiin ja skipata ulkona syömisen. En ollut myöskään jaksanut alkaa itselleni leipoa kakkua, joten sitäkään emme sunnuntaina saaneet. Harmistuksissani päätin sitten alkaa paistaa lettuja. Kyllä. Ihan tavallisia lettuja sokerilla ja vehnäjauhoilla. Päälle iskin vielä kermavaahtoa ihan vain anarkismin merkiksi. Mutta voi luoja, kuinka hyviä nuo synttäriletut olivatkaan! Synttärilettuilujen jälkeen Markus teki minulle jalkahoidon, joka sisälsi Roosan tekemästä jalkakylpysuolasta tehdyn jalkakylvyn, jalkapohjien raspauksen ja rasvauksen sekä jalkahieronnan. Mmmmmmmm... ja tuli kyllä niin pilalle hemmoteltu olo, voin kertoa!
Nyt sitten eletäänkin jo seuraavaa kouluviikkoa sen ensimmäisen jälkeen ja tekemistä on vaikka kuinka! Siksipä hipsinkin jälleen kohti biokemian kirjaa ja Word:in muistiinpanoja, jos vaikka sitruunahappokierron välituotteen jäisivät tämän päivän päätteeksi entsyymeineen päivineen mielen perukoille!
Ihanaa viikkoa kaikille,
Viivi
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti