Hei ja ihanaa alkanutta vuotta!
Olemme palanneet takaisin Turkuun ja nyt on aika alkaa palailla myös takaisin arkirytmiin! Äsken ehdin jo päivittää kännykän kalenterini ja tutustua kevään luentoaikatauluun. Vielä ei onneksi ole aika paneutua luentoihin todenteolla, mutta pieni tietoisuus tulevasta on ihan hyväksi. Arkirutiineihin kuuluu myös tietysti kaiken turhan herkuttelun lopettaminen ja terveelliseen ruokarytmiin ja ruokatottumuksiin palaaminen. Siinä sitä onkin sitten tekemistä, sillä kaapit ja työtasot notkuvat edelleen jos jonkinmoista herkkua eikä kaikkea voi edes panna pakkaseen odottamaan herkkupäiviä.
Meillä uusi vuosi toivotettiin tervetulleeksi ensin töiden ja sitten hyvin pienimuotoisten ruokakekkereiden muodossa. Töissä oli eilen hiljaista, vaikka jouluaaton ja -päivän perusteella odotin jotain aivan muuta. Koko eilisen päivän aikana ei tainnut käydä edes yhtä monta potilasta kuin joulupäivänä, joten päivä oli kokonaisuudessaankin todella hiljainen. Työpäivän jälkeen olin kuitenkin todella naatti. Ärsyttikin vähän. Tai itseasiassa aika paljon. Hyvä fiilis uuteen vuoteen, jep jep. Kun ystävät kuitenkin pian saapuivat, alkoi fiiliskin pikkuhiljaa nousta!
Aloittelimme illan sipsikulhoja tyhjentäen ja erilaisia dippejä maistellen. Kun olimme kaikki neljä koolla, korkkasimme Saksasta tuliaisina tuomamme skumppapullon ja kilistelimme vuoden viimeisellä päivälle ja samalla vuoden viimeisille ruokatreffeille. Aloimme leikellä salaattitarpeita kulhoihin, lämmitellä öljyä lihafondueta varten, höyryttää nakkeja ja asetella kaikkea muutenkin esille, koska nälkä alkoi jo tehdä tuloaan. Tarjolla oli siis erilaisia salaattitarpeita, joista kukin sai koota oman salaattinsa, minkä lisäksi Markus oli tehnyt aivan loistavan perunasalaatin. Höyrytimme lisäksi nakkeja ja laitoimme lihafonduen tulille. Ruoka oli todella hyvää ja vatsat tulivat todellakin täyteen!
Meistä kukaan ei ollut ennen tehnyt lihafondueta (ainakin näin ymmärsin), joten emme tienneet yhtään, mitä odottaa. Lämmittelin ensin öljyn liedellä pariin sataan asteeseen ja siirsin kattilan sinoliliekin päälle olohuoneeseen. Pojat olivat paloitelleet naudan ulkopaistin sopiviksi paloiksi ja olimmekin jo valmiita paistelemaan lihaa! Liha tikkuun ja tikku öljyyn! Hupsis vain ja liha oli kypsää ja ehkä mureinta ikinä! Päätimme, että tätä tehdään joskus uudestaankin! Tänään kattilaa pestessämme harkitsin tuota päätöstä ehkä uudemman kerran, mutta lihan maku voittaa kyllä tuon sotkun mennen tullen! Pojat maistelivat naudan kanssa Elinan ja Eeron Meksikosta tuomia chilikastikkeita, jotka kuulemma sopivat hyvin fonduekastikkeeksi! ;)
Lihafonduen jälkeen vuorossa olikin suklaafondue, jota olin jo kauan odottanut! Me omistamme kaksi fonduepataa, muttemme ole niitä koskaan käyttäneet. Suklaafondueta olemme tosin muutamaan kertaan harkinneet sitä kuitenkaan toteuttamatta. Fonduen kanssa tarjoilimme erilaisia hedelmiä, vaahtokarkkeja, mini-brezeleitä ja paistettua pekonia. Avasimme myös joululahjaksi saamiamme italialaisia suukkoja (kiitos Kaisa ja Giacomo!! Olivat todella hyviä! :), joista jokainen löysi onnenkeksityyppisen aforismin! Tässä vaiheessa kello alkoikin jo lähestyä yhtätoista ja päätimme alkaa valaa tinaa!
Olen itse valanut tinaa viimeksi pikkumuksuna, joten mini-tinasetin löytäminen Saksasta oli kuin jättipotti! Tina sulatettiin kauhassaan kynttilänliekin päällä, minkä jälkeen kaasimme sulan massan vesiämpäriin. Oma tinani muuttui ämpäriin heitettäessä isommaksi kimpaleeksi, minkä lisäksi ämpärin pohjalle laskeutui useita pieniä hippuja. Hiput kuulemma tarkoittavat rahaa, joten toivotaan parasta! Isompi kimpaleeni näytti varjoa katsottaessa etäisesti kalastajalta tai virtsaavalta mieheltä. Kumpaankaan emme löytäneet miltään nettisivultakaan yhtä ainoata tulkintaa, joten epäilyttävästi vaikuttaisi siltä, että kalaonnea olisi luvassa. Toisaalta joku saattaa tänä vuonna inhottavasti pissiä kengilleni, jos tuohon virtsaavan miehen varjoon on uskominen. Markus ei löytänyt ämpärin pohjalta hipun hippua, joten rahaa taitaa virrata taloon siis minun toimestani! :D Markuksen tina muutti muotonsa hanheksi, joka tarkoittaa onnistumisen elämystä! Ehkä Markus löytää tänä vuonna unelmiensa työpaikan, vaikkei sitä rahaa hippujen puuttumisesta päätellen pahemmin irtoakaan!
 |
| kalamies vai pissivä mies? |
Vartin vaille kaksitoista siirryimme ulos katselemaan kaupungin ilotulitusta, joka näkyi Kupittaan puistoon yllättävän hyvin. Eero oli ostanut myös jonkin pienen paukun, jonka sitten tuhosimme vuoden vaihteen jälkeen! Kaupungin ilotulitusta pitää kyllä tänä vuonna kehua, sillä jopa kauempaa katsottuna se oli aivan uskomattoman hieno! Varsinkin ne suurimmat paukut olivat todella kauniita! Ensimmäistä kertaa ikinä tuo verorahojen taivaalle ampuminen aiheutti jopa pienen hymyn huulilleni!
Loppu yö kului ensin Kupittaan puistossa kävellen ja sitten Bohnanzaa pelaillen ja Eeron ja Elinan häämatkakuvia katsellen! Lopulta menimme puoli viiden aikaan nukkumaan onnellisina, selvinä ja iloisina todella kivasta illasta ja hyvästä ruuasta! Aamulla tiskivuorikin katosi melkein kuin itsestään ja näin puoli neljän aikaan asunnossa ei ole enää jälkiä eilisen yön ruokabileistä!
Meillä uusi vuosi vaihtui siis todella miellyttävissä tunnelmissa ja alkuillan pahamieli ja harmitus hävisi jossain kohtaa kuin tuhka tuuleen! Alunperin olin päättänyt, etten juurikaan lupaile mitään turhia lupauksia uudelle vuodella. Koulu sujuu paremmin kuin hyvin enkä oikeastaan halua tehdä minkäänlaisia "Tänä vuonna luen läksyjäni paremmin kuin viime syksynä" - lupauksia, sillä luen läksyni nytkin jo todella huolellisesti. Arvosanojani en voi parantaa ja muutenkin koulumotivaatio on kohdallaan! Päädyin kuitenkin lopulta muutamaan lupaukseen, joita uskoisin pystyväni noudattamaan ongelmitta!
Lupaukseni uudelle vuodelle 2015:
1. Huollan kehoani venytellen ja rentoutuen vähintään kerran viikossa. (Tämäkin on jo kerran viikossa enemmän kuin viime vuonna, joten oikeilla raiteilla ollaan!)
2. Kokeilen salilla riehumisen lisäksi rauhallisempia urheilumuotoja, kuten joogaa, pilatesta tai muuta vastaavaa lajia. (Saisikohan tästä ammennettua vaikka jotain stressinpurkuun ja mentaaliseen hyvinvointiin?)
3. Kiinteytän kroppaani tämän vuoden aikana kireämmäksi, kuin mitä se vuonna 2014 oli. Painotavoitteeni olkoon yksityinen ja olen valmis siitä tinkimään lihaskasvun vaatimissa rajoissa.
4. Pidän paremmin yhteyttä ystäviini ja järjestän heille aikaa enemmän kuin vuonna 2014, jolloin onnistuin ryssimään ystävyyssuhteitani oikein huolella. Pyydän tässä vielä anteeksi kaikilta, joita laiminlöin viime vuonna. Tänä vuonna teen parannuksen, jos vielä tahdotte olla ystäviäni!
Tässä siis työnsarkaa tälle vuodelle! Nyt harkitsen palavasti siirtymistä kuntosalin puolelle, sillä #salilekasalilvika vai miten se meni? ;)
Ihanaa uutta vuotta kaikille!
Viivi
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti